Opinnäytetyön tekijän opas: Lähdeviitteet ja lähdeluettelo (APA6)

Lähdeviite kertoo lukijalle, kenen esittämistä tiedoista on kyse. Viite sijoitetaan sulkeisiin lainatun kohdan päätyttyä, esimerkiksi virkkeen tai kappaleen loppuun. Viite merkitään sekä referoidun että samasanaisen lainauksen loppuun. ​

Viite tarvitaan myös esimerkiksi suulliseen tiedonantoon, kuvioon tai taulukkoon viitatessa.

Tekstissä lähdeviitteeseen merkitään sulkeisiin tekijän sukunimi ja julkaisun painovuosi, pilkku sivu tai sivut, joita on käytetty. Jos viitataan koko lähteeseen, sivunumeroita ei käytetä. Sähköisissä lähteissä ei aina käytetä sivunumeroita, silloin niitä ei mainita.

Jos julkaisuvuotta ei ole tiedossa, tekstin sisällä olevaan viitteeseen merkitään vuoden tilalle n.d. ja lähdeluetteloon N.d.

Pisteen paikka viitteessä riippuu siitä, koskeeko viite yhtä vai useampaa viitettä edeltävää virkettä.

Jos lainausta lähteestä on vain yhdessä edeltävässä virkkeessä, piste tulee sulkujen ulkopuolelle:

Vision täytyy ohittaa kapeat liiketoiminnan tavoitteet (Wilenius 2016, 155). 

Jos viitataan useampaan edeltävään virkkeeseen, piste merkitään lauseen loppuun ennen viitteen alkua sekä sulkujen sisäpuolelle:

Yritys tarvitsee vision, joka motivoi työntekijöitä. Vision täytyy ohittaa kapeat liiketoiminnan tavoitteet. (Wilenius 2016, 155.)

Pitkät sitaatit (useampi rivi) erotetaan sisentämällä:

Vuoria ja vesiä — kas siinä on Suomenmaa! Kova harmaakivi on koko maan perustuksena. Hänessä on syvä, salainen voima; mutta se ei ihmeytä, sillä korkeus puuttuu. Harmaakivi on peitossa maanpinnan alla, taikka sujutteleikse pitkinä, matalina laineharjuina halki maan. Ainoasti Maanselkä Pohjan perällä tekee syvän vaikutuksen tunturiensa kolkon majesteetillisuuden kautta. (Topelius 1873, 12)

Kun kyseessä on suora lainaus, joka on erotettu omaksi kappaleeksi, tekstiviite on ilman pistettä.

Lyhyet suorat lainaukset voi merkitä lainausmerkkien sisään.

"Tutkimusprosessin kulku voidaan jakaa viiteen vaiheeseen, jotka ovat ideataso, sitoutuminen, toteuttaminen, kirjoittaminen ja tiedottaminen" (Vilkka 2021, luku 3). 

Jos tekijöitä on kaksi, molemmat kirjoittajat mainitaan aina. Tekstissä käytetään tekijöiden nimien välissä ja-sanaa, mutta sulkuihin tulee tekijöiden väliin &-merkki.

Jos tekijöitä on kolmesta viiteen, luetellaan ensimmäistä kertaa mainittaessa kaikki nimet.

Jos tekijöitä on kuusi tai useampia, voidaan jo ensimmäistä kertaa viitattaessa mainita vain ensimmäinen tekijä. 

Myöhemmin samaan lähteeseen viitattaessa ensimmäisen nimen jälkeen kirjoitetaan ym.

(Haasio, Ojaranta & Mattila 2018, 12) myöhemmin (Haasio ym. 2018, 12)

Lähdeluetteloon merkitään aina kaikki tekijät.

Haasio, A., Ojaranta, A. & Mattila, M. (2018). Valheen jäljillä. Vantaa: BTJ  Finland Oy.

Jos teksti perustuu useampaan eri lähteeseen, viitteet erotetaan toisistaan puolipisteellä. Lähteiden esittämisjärjestys voi perustua aakkosjärjestykseen, mutta se voi olla myös lähteiden aika- tai tärkeysjärjestys. Valittua järjestysperiaatetta on noudatettava johdonmukaisesti.

Kun viitataan saman tekijän useaan julkaisuun, julkaisut merkitään aikajärjestyksessä ja vuosiluvut erotetaan toisistaan pilkuilla.

Hirsjärven teoksista löytyy ohjeita tutkimuksen raportoinnista (1993, 1988, 2007).

Jos viitataan lähteiden tietyille sivuille, erotetaan julkaisut toisistaan puolipisteillä.

Kun viitataan saman tekijän useaan julkaisuun samalta vuodelta, julkaisut erotetaan toisistaan pienaakkosilla. Lähdeluettelossa julkaisut järjestetään julkaisujen alkukirjaimen  mukaan. 

(Kortelainen 2018a, 111)

(Kortelainen 2018b, 201)

Jos viitataan samassa viitteessä saman lähteen eri sivuille, sivut erotetaan toisistaan pilkulla. Jos viite kohdistuu laajempaan yhtenäiseen jaksoon lähteessä, sivut merkitään rajakohtailmauksena ajatusviivan kanssa.

Jokaisen tutkijan velvollisuus on noudattaa tietosuojalainsäädäntöä (Kuula 2006, 64, 72).

Omaelämäkerrallinen kirjoittaminen auttaa nykyhetken jäsentämisessä (Vilkko 1999, 20–37).

Lähteenä käytetään ensisijaisesti alkuperäistä lähdettä, jossa asia on esitetty ensimmäistä kertaa. Toissijaista lähdettä on saatettu referoida virheellisesti.

Jos alkuperäistä lähdettä ei kuitenkaan ole mahdollista saada käyttöön, lähdeviitteeksi merkitään se teos, josta lainaus on otettu ja alkuperäinen lähde ilmoitetaan omassa tekstissä. Lähdeluetteloon merkitään vain se lähde, jota kirjoittaja itse käyttää.

​Heikkisen (2010, 42) mukaan Allender ym. (2006)

Heikkinen, T. (2010). Ikääntyvien suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Väitöskirja. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto. 

Sähköiset lähteet voivat olla avoimesti kaikkien käytettävissä tai julkaisuja, joihin kirjasto on ostanut lukuoikeuden. Kirjaston maksullisista tietokannoista löytyvään aineistoon kirjaudutaan KAMit-tunnuksilla.

Sähköisiin lähteisiin viitataan pääsääntöisesti samalla tavoin kuin painettuihin. Jos kyse on lähteestä, jolla ei ole henkilötekijää, viite rakennetaan yhteisötekijän tai sivun otsikon mukaan. Jos dokumentista ilmenee selkeästi julkaisuajankohta, se merkitään viitteeseen ja lähdeluetteloon. Yhteisötekijän nimen lisäksi merkitään lähdeviitteeseen lainatun sivun. 



Sähköiset lähteet lähdeluettelossa

Sähköisten lähteiden linkit merkitään lähdeluettelomerkinnän loppuun ilman loppupistettä. Linkin eteen merkitään tieto ”saatavilla”. Jos on kyse nettisivustosta, jonka sisältö voi muuttua, merkitään päiväys, jolloin tieto on otettu internetistä. Jos julkaisussa on pysyvä osoite, esim. DOI-numero, päiväystä ei tarvita.

Jos lähde on avoimessa verkossa, linkiksi  valitaan mahdollisimman tarkka www-osoite, josta käytetty lähde aukeaa suoraan. Jos lähteelle löytyy pysyvä osoite, käytetään sitä. Jos julkaisuvuotta ei löydy, käytetään n.d.-merkintää.  Voit valita käytätkö merkintätapaa  Sivuston nimi. Vuosi.  Yhteisötekijä. Saatavilla päiväys ja www-osoite. TAI Yhteisötekijä. Vuosi. Sivun nimi. Saatavilla päiväys ja www-osoite.

Päiväystä ei käytetä, jos julkaisulla on pysyvä osoite.

                         Esimerkki avoimesta nettilähteestä:

(Retkipyöräily 2017)

Retkipyöräily. (2017). Metsähallitus. Saatavilla 28.2.2018 http://www.luontoon.fi/pyoraily/retkipyoraily

TAI

Metsähallitus. (2017). Retkipyöräily. Saatavilla 28.2.2018 http://www.luontoon.fi/pyoraily/retkipyoraily

Jos aineisto on talletettu johonkin tietokantaan tai käyttö vaatii erillistä kirjautumista, saatavilla-tietoon ilmoitetaan julkaisun pysyvä osoite tai polku tietokantaan, josta julkaisu on otettu. E-kirjoissa ei ole aina sivunumeroita, käytä silloin luvun numeroa osoittamaan, mistä käyttämäsi asia on otettu.

                         Esimerkki tietokannasta löytyvästä artikkelista:

Bhatia, T. & Verma, A. (2017). Data security in mobile cloud computing paradigm: a survey, taxonomy and open research issues. Journal of Supercomputing 73(6), 2558–2631. DOI:10.007/s1127-016-1945-y

Esimerkki tietokannasta löytyvästä e-kirjasta. E-kirjat merkitään lähdeluetteloon samalla tavalla kuin painetut kirjat.

(Vilkka 2021, luku 3)

Vilkka, H. (2021). Tutki ja kehitä. Jyväskylä: PS-kustannus.

(Stewart & Saren 2014, 43)

Stewart, D. & Saren, M.M. (2014). The marketing pathfinder: Core concepts and live cases (1). Somerset, GB: John Wiley & Sons.

Viite aikakauslehdessä julkaistuun artikkeliin  muodostetaan kirjoittajan nimestä, julkaisuvuodesta ja sivunumerosta.

                      (Palo, Palonen, Koivisto & Åsted-Kurki 2018, 5)    myöhemmin (Palo ym. 2018, 5)

(Khanji 2017, 17)

Lähdeluetteloon merkitään kirjoittajan nimi, julkaisuvuosi, artikkelin nimi, lehden nimi, mahdollinen vuosikerta, lehden numero tai päivämäärä ja sivu(t), jo(i)lla artikkeli on. Lehdessä ei ole aina mainittu vuosikertaa, silloin riittää lehden numero. Jos julkaisusta löytyy pysyvä osoite, käytä sitä. Verkko-osoitetta ei tarvitse merkitä lehdestä, joka ilmestyy myös painettuna. Lehden nimi voidaan joko kursivoida APA6-sääntöjen mukaisesti tai jättää kursivoimatta.

Palo, S., Palonen, M. Koivisto, A-M & Åsted-Kurki, P. (2018). Hoitotyön opiskelijoiden suhtautuminen       potilaiden läheisiin:  FINC-  NsA -mittarin arviointi. Tutkiva hoitotyö 16(1), 3–11.

Khnaji, K. (2017). Uudet proteiinivalmisteet, jotka sopivat kasvissyöjillekin. Ravitsemusasiantuntija (1),16–18.

Sanomalehden artikkeliin viitataan kirjoittajan nimen mukaan, mikäli sellainen on ilmoitettu. Viitteeseen merkitään myös julkaisuvuosi ja sivunumero.

Päivittäin ilmestyvistä sanomalehdistä  tekstin lähdeviitteeseen merkitään lehden nimi, ilmestymispäivämäärä ja sivunumero. 

Jos viitataan tekstissä artikkeliin, joka sisältyy kokoomateokseen (ns. artikkelikirja, toimitettu teos), merkitään viitteeseen artikkelin kirjoittajan nimi:

(Nyström 2015, 49)

Kokoomateoksesta ilmoitetaan viitatun artikkelin tekijä, julkaisuvuosi sulkeissa ja artikkelin nimi. Tämän jälkeen merkitään koko julkaisun nimi sekä sulkuihin ne sivut, joilla artikkeli julkaisussa sijaitsee. Lopuksi painetusta teoksesta kustantajan kotipaikka ja kustantaja. Teoksen nimi voidaan joko kursivoida APA6-sääntöjen mukaisesti tai jättää kursivoimatta.

Nyström, A. (2016). Ärjänsaaren turvallisuussuunnitelma. Teoksessa M. Keränen & J. Järviluoma (toim.) Ärjänsaaren kehittämissuunnitelma. (48–59). Kajaanin ammattikorkeakoulu https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-9853-85-4

Viite opinnäytteeseen muodostetaan opinnäytteen tekijän nimestä, julkaisuvuodesta ja sivunumerosta. Jos viitataan koko teokseen, ei sivunumeroa tarvita.

(Leppänen 2015)

Lähdeluetteloon merkitään tekijän sukunimi, etunimen alkukirjain, julkaisuvuosi sulkeissa, opinnäytteen nimi. Merkintä opinnäytetyöstä, koulutusohjelmasta ja korkeakoulusta laitetaan lähdeluettelomerkinnän loppuun ennen mahdollista www-osoitetta. Jos opinnäytetyö on julkaistu julkaisusarjassa, laitetaan julkaisusarjan nimi sulkuihin ja kustantajatiedot normaalisti. Teoksen nimi voidaan joko kursivoida APA6-sääntöjen mukaisesti tai jättää kursivoimatta.

Korhonen, E. & Mannerjärvi, I.  (2018). Henkilökohtainen asiakaspalvelu ja palvelupolku Vuokatissa. AMK-opinnäytetyö. Kajaanin ammattikorkeakoulu http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018082214606

Käypä hoito -suosituksien viitteisiin merkitään suosituksen nimi, mistä suosituksesta on kyse sekä julkaisuvuosi. Lähdemerkintään tulee  sulkuihin suosituksen julkaisemisen tarkka päiväys sekä suosituksen julkaisija.

(Liikunta 2006)

Liikunta. (2016). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. 
Saatavilla 28.2.2018 http://www.kaypahoito.fi.

Kun lain (L) tai asetuksen (A) nimi mainitaan tekstissä, viitteeseen merkitään säädöksen numero ja vuosiluku.

Ammattikorkeakoululaissa (L 932/2014) säädetään...

Ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin...(L 932/2014.)

Lähdeluetteloon merkitään lain tai asetuksen numero ja vuosiluku siihen aakkosjärjestyksen kohtaan, johon se lain (L) tai asetuksen (A) lyhenteen mukaan kuuluu.

L 540/2018. Varhaiskasvatuslaki 13.7.2018/54. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180540

Viittaus henkilökohtaiseen tiedonantoon

Henkilökohtaiseen tiedonantoon esim. (puhelinkeskustelu, kirje, sähköposti) merkitään sukunimi ja päivämäärä:

​(Alasalmi 1.8.2018)

Alasalmi, K. (2018). Erikoissairaanhoitaja. Sähköposti 1.8.2018.

Asiantuntijaluentoon viitataan luennon pitäjän sukunimellä ja luennonpitovuodella.

(Jokinen 2017)

Jokinen, R. (2017). Tiedonhaun keskeiset käsitteet [Luentotallenne]. Kajaani: Kajaanin ammattikorkeakoulu. Saatavilla KAMKin Intrassa.

Äänikirjat 

Lähdeviitteeseen merkitään alkuperäinen teos. Lähdeluettelomerkintään lisätään hakasulkeisiin äänikirjapalvelu ja vuosi, jolloin äänite on tehty. Sivunumeroita ei tarvitse merkitä, koska niitä ei yleensä äänitteissä kerrota.

(Hirsjärvi 2007)

Hirsjärvi, S. (2007). Tutki ja kirjoita [audio]. Helsinki: Tammi.  [Celia äänikirjapalvelu 2007].

Tilastoihin viitatessa ilmoitetaan tekstiviitteessä tekijä ja vuosi.

(TIlastokeskus, 2020)

Lähdeluettelosssa merkitään Tekijä. (vuosi). Otsikko. Saatavilla-tieto ja osoite.

Tilastokeskus. (2020). Ulkomaan kansalaiset. Saatavilla 3.1.2023 https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaan-kansalaiset.html

Osa tietokannoista, kuten esimerkiksi StatFin, Sotkanet ja Luonnonvarakeskus, mahdollistavat erilaisten muuttajien valinnat tilasto-yhteenvedoiksi. Merkitse tällöin valitut muuttujat lähdeluettelomerkinnässä ennen saatavilla tietoa.

Tilastokeskus. (2020). Hotellien kuukausittainen kapasiteetti ja yöpymiset kunnittain. [Valitut indikaattorit: kotimaiset yöpymiset, ulkomaiset yöpymiset, vuosi: 2021–2022, alue: Kuopio]. Saatavilla 3.1.2023 https://statfin.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos [THL]. (N.d.). Huolta herättävää päihteiden tai tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöä tai rahapelaamista. [Valitut indikaattorit: 5362, 5363, 5364; alue: Kainuu, koko maa; vuosi: 2023; sukupuoli: yhteensä]. Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi. Saatavilla 15.1.2024 https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/index

• Viittaaminen tekstin sisällä
• Pisteen paikka viitteessä
• Suora lainaus
• Teos
• Teos, jolla on kaksi tai useampia tekijöitä
• Useita lähteitä samassa viitteessä
• Viittaus saman tekijän eri teoksiin
• Viittaus teoksen eri sivulle
• Viittaus toissijaiseen lähteeseen
• Sähköiset lähteet
• Artikkeli aikakaus- ja sanomalehdessä
• Artikkeli toimitetussa teoksessa
• Opinnäytteet
• Käypä hoito -suositukset
• Lait ja asetukset
• Henkilökohtainen tiedonanto ja asiantuntijaluento
• Tallenteet ja äänikirjat
• Tilastot