Opinnäytetyön tekijän opas: Lähdeviitteet ja lähdeluettelo 2023 (Vancouver)

Viittaus tekstissä ja pisteen paikka

Sivunumerot

Useita lähteitä samassa viitteessä

Suora lainaus

Kirja ja e-kirja

Äänikirja

Artikkelit

Artikkeli sanomalehdessä

Sähköiset lähteet

Avoin verkko

Intra

Opinnäytteet

Standardit ja kortit

Tilastot

Muut

Asiantuntijaluento ja webinaari

Henkilökohtainen tiedonanto

Podcast

Sosiaalinen media

Videopeli

Kaavat ja ohjelmakoodi

Youtube-video

Pysyvä osoite

Etkö löydä hakemaasi vastausta? Puuttuuko esimerkki käyttämästäsi lähdetyypistä? Lähetä s-posti alla olevaan osoitteeseen.

kirjastonopetus@kamk.fi

Lähdeviitteet muodostuvat kahdesta osasta: tekstiviitteestä ja sen vastineesta lähdeluettelossa. Tekstivitteet ovat viittauksia lähdeluetteloon, josta lukija näkee lähdeteoksien tarkat tiedot. Lähdeviite kertoo lukijalle, kenen esittämistä tiedoista on kyse ja tekstiä kirjoittaessa tulee erottaa selkeästi oma ajattelu lähdeaineistosta saadusta informaatiosta.

Viitteet merkitään niin suoraan sitaattiin kuin referoituun lainaukseen. Tekstiviite sijoitetaan hakasulkeisiin referoidun osan loppuun, mutta se ei voi ylettyä kappaleen rajan yli. Jokaisessa lainatussa kappaleessa tulee olla siis viitemerkintä, vaikka samalla sivulla viittaisi toisessa kappaleessa samaan lähteeseen. Viite tarvitaan myös esimerkiksi suulliseen tiedonantoon, kuvioon tai taulukkoon viitatessa. Viitteeseen lisätään sivunumerot aina silloin, kun se on mahdollista.

Lähteet numeroidaan lähdeluetteloon juoksevasti eli siinä järjestyksessä, missä ne esiintyvät tekstissä. Jos tekijänä on organisaatio, niin sen koko nimi ilmoitetaan lähdeluettelossa. Kuvassa 1 on esitetty esimerkki kirjan lähdeluettelomerkinnän rakenteesta Vancouver-mallin mukaisesti.

 

Kuva 1. Esimerkki kirjan lähdeluettelomerkinnästä Vancouver-mallissa.

Viite sijoitetaan hakasulkeisiin lainatun kohdan päätyttyä, esimerkiksi virkkeen tai kappaleen loppuun. Viite merkitään sekä referoidun että samasanaisen lainauksen loppuun. ​Tekstissä lähdeviitteeseen merkitään hakasulkeisiin lähdemerkinnän järjestysnumero ja sivut joita on käytetty. Jos viitataan koko lähteeseen, sivunumeroita ei käytetä. Sähköisissä lähteissä ei aina ole sivunumeroita ja silloin niitä ei mainita.

 

 

Kuva 2. Esimerkki tekstiviitteestä Vancouver-mallissa

Esimerkki 1: Laite voidaan asentaa vain valmistajan hyväksymissä liikkeissä [5].

Esimerkki 2: Virtasen [6, s. 16], Elon [7, s. 22] ja Kuuslan [8, s. 111] mukaan Spede Pasanen oli suomalaisen viihteen nerokas poikkeusyksilö.

Esimerkki 3: Saarisen mukaan uusi järjestelmä on entistä vakaampi [9, s. 322].

Esimerkki 4: Tekniikan Sanastokeskuksen mukaan resoluutio ilmaisee, miten tarkasti kuvan yksityiskohdat pystytään esittämään näytössä tai painettuna. Kuvan resoluutio ilmaistaan esimerkiksi pikseleinä pituusmittaa kohti. [10.]

Huomaa pisteen käyttö eri tapauksissa: Jos virkkeen päättävä piste on viitteen jäljessä (esimerkki 3), viittaus kohdistuu vain yhteen virkkeeseen. Jos päättävä piste on viitteen edellä ja hakasulkeiden sisälläkin on piste (esimerkki 4), niin silloin viitataan useiden virkkeiden kokonaisuuteen, tyypillisesti koko tekstikappaleeseen.

Tekstiviitteeseen tulee merkitä aina sivunumero, mistä lainattu kohta löytyy. Sivunumero(t) merkitään viitteen järjestysnumeron jälkeen. Ennen sivunumeroa merkitään sivun lyhenne s.

---

Viittaus saman lähteen eri sivuille

Jos viitataan samassa viitteessä saman lähteen eri sivuille, sivut erotetaan toisistaan pilkulla. Jos viite kohdistuu laajempaan yhtenäiseen jaksoon lähteessä, sivut merkitään rajakohtailmauksena ajatusviivan kanssa.

Jokaisen tutkijan velvollisuus on noudattaa tietosuojalainsäädäntöä [1, s. 64, 73].

Omaelämäkerrallinen kirjoittaminen auttaa nykyhetken jäsentämisessä [2, s. 20–37].

---

Lähteessä ei ole sivunumeroita

Jos lähteeseen ei ole merkitty sivunumeroita (esimerkiksi jotkin e-kirjat), viittaa tällöin lukuun.

Toisten tutkijoiden työpanos tulee ottaa huomioon ja sitä tulee kunnioittaa [1, luku 2 Tutkimusetiikka].

Jos teksti perustuu useampaan eri lähteeseen, viitteet erotetaan toisistaan puolipisteellä.

[1, s. 19; 2, s. 72–73.] 

Pitkät sitaatit (useampi rivi) erotetaan sisentämällä:

Vuoria ja vesiä — kas siinä on Suomenmaa! Kova harmaakivi on koko maan perustuksena. Hänessä on syvä, salainen voima; mutta se ei ihmeytä, sillä korkeus puuttuu. Harmaakivi on peitossa maanpinnan alla, taikka sujutteleikse pitkinä, matalina laineharjuina halki maan. Ainoasti Maanselkä Pohjan perällä tekee syvän vaikutuksen tunturiensa kolkon majesteetillisuuden kautta. [1, s. 12.]

Lyhyet suorat lainaukset merkitään lainausmerkkien sisään.

Vilkan [2, s. 12] mukaan "tieteellisen tutkimuksen ja työelämän vaatimukset tukevat vahvasti toisiaan ja ovat siksi yhdistettävissä." 

---

Viitemerkinnän voi sijoittaa myös tekstissä mainitun nimen yhteyteen.

Jos suorasta lainauksesta jätetään tarkoituksellisesti jotain pois, merkitään pois jätettävään kohtaan kaksi ajatusviivaa.

Lamberg [3, s. 78] viittaakin "Matti Kuusi huomauttaa, – – eriävät näkemykset ovat tiivistyneet toistensa kanssa ristiriitaisiksi sanonnoiksi".

Lähdeviitteeseen merkitään alkuperäinen teos. Lähdeluettelomerkintään lisätään hakasulkeisiin äänikirjapalvelu ja vuosi, jolloin äänite on tehty. Sivunumeroita ei tarvitse merkitä, koska niitä ei yleensä äänitteissä kerrota.

1. Hirsjärvi S. Tutki ja kirjoita [audio]. Tammi;2007. [Celia äänikirjapalvelu 2007].

Tekstiviite muodostuu lähdeviitteet järjestysnumerosta ja artikkelin sivunumeroista.

[1, s. 144]

Lähdeluettelossa artikkeleissa tekijän jälkeen merkitään Artikkelin nimi. Lehden nimi ilmestymisvuosi; vuosikerta (lehden kuluvan vuoden numero), artikkelin sivunumerot ja mahdollinen pysyvä osoite. Artikkelin saa aina merkitä painetun version mukaan.

1. Aistrich A, Absetz P. Osallistavalla otteella nuoret kumppaneiksi terveyden edistämisen tutkimuksessa. Liikunta ja tiede 2013;50(6):8–15.

2. Wang C, Ren K, Lou W, Li J. Toward publicly auditable secure cloud data storage services. Network, IEEE 2010;24(4):19–24.

3. Ravelin T, Kylmä J, Korhonen T. Dance in Mental Health Nursing: a Hybrid Concept Analysis. Issues Ment Health Nurs 2006;27(3):307–317.

4. Teräs M, Toiviainen H. Kehittävä teema-analyysi kasvatustieteen tutkimusmenetelmänä. Aikuiskasvatus 2014;34(2):84–95,157.

5. Vilkka H, Ylöstalo H. Tarinoilla tasa-arvoon? Narratiivisten menetelmien mahdollisuuksia kriittisessä toimintatutkimuksessa. Aikuiskasvatus 2016;36(2), 99–108. Saatavilla: https://doi.org/10.33336/aik.88483

Huom! Lähdeluettelomerkinnässä laitetaan koko artikkelin sivunumerot.

---

Tarkista aina löytyykö e-artikkeliin tai muuhun verkkojulkaisuun pysyvä osoite. Pysyvä osoite löytyy esimerkiksi opinnäytetöistä, Julkarin julkaisuista ja useista kansainvälisistä artikkeleista. Verkko-osoitetta ei aktivoida.

Artikkelin tai muun julkaisun voi aina merkitä lähdeluetteloon paperisen ohjeen mukaan.

Päivittäin ilmestyvistä sanomalehdistä tekstin lähdeviitteeseen merkitään viitteen järjestysnumeron lisäksi sivunumero jos sellainen on mainittu. Lähdeluetteloon sanomalehdestä merkitään tarkka ilmestymispäivämäärä.

1. Paukku H. Tekoäly voi muokata verkkokuvaasi niin, että näytät yhä kivemmalta ja fiksummalta. Helsingin Sanomat. [Internet]. 10.05.2022 [viitattu 19.09.2023]. Saatavilla: https://www.hs.fi/tiede/art-2000008772623.html

Sähköiset lähteet voivat olla avoimesti kaikkien käytettävissä tai julkaisuja, joihin kirjasto on ostanut lukuoikeuden. Kirjaston maksullisista tietokannoista löytyvään aineistoon kirjaudutaan KamIT-tunnuksilla.

Sähköisiin lähteisiin viitataan pääsääntöisesti samalla tavoin kuin painettuihin.



Sähköiset lähteet lähdeluettelossa

Sähköisten lähteiden linkit merkitään lähdeluettelomerkinnän loppuun ilman loppupistettä. Linkin eteen merkitään tieto ”Saatavilla:”. Jos on kyse nettisivustosta, jonka sisältö voi muuttua, merkitään viittauspäivämäärä hakasulkeisiin, jolloin tieto on otettu internetistä. Jos julkaisussa on pysyvä osoite, esim. DOI- tai URN-osoite, päiväystä ei tarvita. Verkko-osoitetta ei aktivoida.

---

Jos aineisto on jossain tietokannassa ja/tai käyttö vaatii erillistä kirjautumista, ilmoitetaan julkaisun pysyvä osoite tai polku tietokantaan, josta julkaisu on otettu. 

Esimerkkejä tietokannasta löytyvien artikkeleiden lähdeluettelomerkinnöistä

1. May S, Bruch D, Gehlhaar A, Linderkamp F, Stahlhut K, Heinze M, Allsop M, Muehlensiepen F. Digital technologies in routine palliative care delivery: an exploratory qualitative study with health care professionals in Germany. BMC Health Services Research [Internet]. 2022;22(1),1516. Saatavilla: https://www.doi.org/10.1186/s12913-022-08802-9 

2. Winger A, Früh EA, Holmen H, Kvarme LG, Lee A, Lorentsen VB, Misvær N, Riiser K, Steindal SA. Making room for life and death at the same time - a qualitative study of health and social care professionals’ understanding and use of the concept of paediatric palliative care. BMC Palliative Care [Internet]. 2022;21(1),1–11. Saatavilla: https://doi.org/10.1186/s12904-022-00933-4

Jos lähde on avoimessa verkossa, linkiksi valitaan mahdollisimman tarkka www-osoite, josta käytetty lähde aukeaa suoraan. Jos lähteelle löytyy pysyvä osoite, käytetään sitä. Jos julkaisuvuotta ei löydy jätetään kyseinen kohta pois ja käytetään pelkästään viitattu-päivämäärää. Viitattu-päivämäärää ei käytetä, jos julkaisulla on pysyvä osoite. Www-osoitetta ei aktivoida.

Esimerkki avoimesta nettilähteestä lähdeluettelossa

1. Kulttuurimatkailu. Business Finland. [Internet]. [viitattu 19.9.2023]. Saatavilla: https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/tuotekehitys-ja-teemat/kulttuurimatkailu

Jos lähde on saatavilla esimerkiksi organisaation sisäisessä intrassa merkitään tämä tieto hakasulkuihin lähdeluettelomerkintään, ja silloin ei merkitä lähteen verkko-osoitetta.

1. Keränen T. KAMKin viestintä. [Intranet]. [viitattu 3.1.2023].

Viite opinnäytteeseen muodostetaan viittauksen järjestysnumerosta ja sivunumerosta. Jos viitataan koko teokseen, ei sivunumeroa tarvita.

[1, s.15]

---

Lähdeluetteloon merkitään tekijän sukunimi, etunimen alkukirjain, opinnäytteen nimi. Merkintä opinnäytetyöstä ja korkeakoulusta laitetaan lähdeluettelomerkinnän loppuun ennen mahdollista www-osoitetta. Jos opinnäytetyö on julkaistu julkaisusarjassa, laitetaan julkaisusarjan nimi lähdemerkintään ja kustantajatiedot normaalisti.

1. Korhonen E, Mannerjärvi I. Henkilökohtainen asiakaspalvelu ja palvelupolku Vuokatissa. [AMK-opinnäytetyö]. Kajaanin ammattikorkeakoulu; 2018. Saatavilla: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018082214606

2. Kari J. Hyvä opettaja: luokanopettajaopiskelijat liikuntakokemustensa ja opettajuutensa tulkitsijoina. [Väitöskirja]. Studies in sport, physical education and health 233. Jyväskylän yliopisto; 2016. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6523-5

Lähdeluettelomerkintä muodostuu seuraavasti. Lain tai asetuksen numero. Lain tai asetuksen nimi. Vuosi. Osoite.

1. L 2018/1050. Tietosuojalaki. 2018. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20181050

2. A 2014/1129. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakoululaista. 2014. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141129

Lähdeluettelomerkintä muodostuu seuraavasti. Standardin/kortin numero. Otsikko. Kortin/standardin julkaisija. Vuosi. Osoite

1. SFS-ISO 21502. Projektin-, ohjelman- ja salkunhallinta. Ohjeita projektinhallintaan. Suomen standardisoimisliitto. 2021. Saatavilla: https://online.sfs.fi

2. PSK 2702. Kuumasinkittyjen teräsrakenteiden hankinta ja maalaus. PSK Standardisointi. 2008. Saatavilla: https://psk-standardisointi.fi/standardit/

3. Ratu KI-6034. Rakennushankkeen työturvallisuus. Ratu-kortisto. Rakennustieto. 2019.

Lähdeluettelomerkintä muodostuu seuraavasti. Tekijä. Otsikko [Lähteen tyyppi]. Vuosi [viitattu-päivämäärä]. Osoite.

1. Tilastokeskus. Ulkomaan kansalaiset [Tilasto]. 2020 [viitattu 19.9.2023]. Saatavilla: https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaan-kansalaiset.html

---

Osa tietokannoista, kuten esimerkiksi StatFin, Sotkanet ja Luonnonvarakeskus, mahdollistavat erilaisten muuttajien valinnat tilasto-yhteenvedoiksi. Merkitse tällöin valitut muuttujat lähdeluettelomerkinnässä lähteen tyypin perään.

2. Tilastokeskus. Hotellien kuukausittainen kapasiteetti ja yöpymiset kunnittain [Tilasto]. Valitut muuttujat: kotimaiset yöpymiset, ulkomaiset yöpymiset, 2021–2022, Kuopio. 2020 [viitattu 19.9.2023]. Saatavilla: https://statfin.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__matk/statfin_matk_pxt_11lm.px/table /tableViewLayout1/

Asiantuntijaluento

1. Jokinen R. Tiedonhaun keskeiset käsitteet [Luentotallenne]. Kajaanin ammattikorkeakoulu. 23.12.2017.

---

Webinaari

2. Jäntti M. Digital Afternoon: Digital solutions for forestry [Webinaari]. KAMK. Youtube. 2022 [viitattu 19.9.2023]. Saatavilla: https://youtu.be/taOnGdayYqg

Henkilökohtaiseen tiedonantoon esim. (puhelinkeskustelu, kirje, sähköposti, haastattelu)

1. Alasalmi K. Erikoissairaanhoitaja. [Sähköposti]. 1.8.2018.

Lähdeluettelomerkintä muodostuu seuraavasti. Tekijä. Podcast-jakson nimi. [Lähteen tyyppi]. Podcastin nimi. Alusta missä podcast on saatavilla. Podcastin julkaisupäivä [viitattu-päivämäärä]. Osoite.

1. Lundberg T. Hyvät tunnetaidot auttavat lasta ja aikuista elämässä! [Podcast]. Tiina Lundbergin huoltamo. Yle Areena. 3.9.2023 [viitattu 4.1.2023]. Saatavilla: https://areena.yle.fi/podcastit/1-50254226

Yleisesti eri sosiaalisen median julkaisuista merkitään Tekijätiedot. Julkaisun nimi. [Lähteen tyyppi]. Alusta. Julkaisupäivämäärä [viitattu-päivämäärä]. Verkko-osoite.

Facebook

Käytä lähdeluttelossa Facebook-julkaisun otsikkona ensimmäistä lausetta.

1. Faktabaari. Faktantarkistus: Rintaliivit eivät aiheuta syöpää – miksi Googlen hakutulokset silti väittävät niin? [Facebook-päivitys]. Facebook. 30.9.2023 [viitattu 4.1.2023]. Saatavilla: https://www.facebook.com/faktabaari

Instagram

Käytä lähdeluettelossa otsikkona Instagram-kuvan tekstin ensimmäistä lausetta.

2. Nasa. We found “buried treasure,” and the Cosmic Cliffs mark the spot [Instagram-kuva]. Instagram. 15.12.2022 [viitattu 4.1.2023].  Saatavilla: https://www.instagram.com/p/CmMXtU7up-R/

Twitter

Twiittien lähdemerkinnöissä merkitään twiitin tekijä ja hakasulkeisiin tekijän nimimerkki. Otsikkona toimii twiitin ensimmäinen lause, jonka jälkeen merkitään hakasulkeisiin julkaisutyyppi.

3. Olympiakomitea [@olympiakomitea]. Lukiodiplomi ylioppilaskokeen rinnalla edistäisi liikunnan ja urheilun oppimista lukiokoulutuksessa ja tukisi huippu-urheilijan polulla olevan nuoren edellytyksiä suorittaa lukio-opinnot sekä kehittyä urheilijana [Twiitti]. Twitter. 21.12.2022 [viitattu 5.1.2023]. Saatavilla: https://twitter.com/Olympiakomitea/status/1605544363836203010?cxt=HHwWhICz2fSFhcgsAAAA

Keskustelufoorumi

Keskustelufoorumiviestien lähdemerkinnöissä merkitään kommentin tekijä ja hakasulkeisiin tekijän nimimerkki. Otsikkona toimii viestin ensimmäinen lause, jonka jälkeen merkitään hakasulkeisiin julkaisutyyppi.

Gates B. [thisisbillgates]. Philanthropy is small as a part of the overall economy so it can't do things like fund health care or education for everyone. [Foorumikommentti]. Reddit. 27.2.2017 [viitattu 24.10.2023]. Saatavilla: https://www.reddit.com/r/IAmA/comments/5whpqs/im_bill_gates_cochair_of_the_bill_melinda_gates/dea82mk/

Videopelin, sovelluksen ja ohjelman lähdeluettelomerkintä muodostuu seuraavasti. Kehittäjä/Kehittäjäryhmä. Pelin tai ohjelman nimi. [Tyyppi]. Julkaisuvuosi. Julkaisija.

1. Larian Studios. Baldur's Gate 3. [Videopeli]. 2023. Larian Studios.

2. Fox T. Undertale. [Videopeli]. 2015. Toby Fox.

Jos videopeli, sovellus tai ohjelma on saatavilla avoimesta verkosta, tulee siihen lisätä viitattu-päivämäärä ja linkki.

3. Vollmer A, Wohlwend G. Threes. [Mobiilipeli]. 2014. Sirvo. [viitattu 24.10.2023]. Saatavilla: http://play.threesgame.com/

4. Xero. Xero practice manager. [Tietokoneohjelmisto]. 2019. Xero Limited. [viitattu 24.10.2023]. Saatavilla: https://www.xero.com/nz/features-and-tools/practice-tools/practicemanager/

Jos videopelin, sovelluksen tai ohjelman versionumero on olennainen, lisätään se lähdeluettelomerkintään sulkuihin nimen perään seuraavasti.

5. Athenahealth. Epocrates (versio 19.10.1). [Mobiilisovellus]. 2019. Athenahealth.

Jos halutaan viitata avoimessa verkossa olevaan tiedostoon tai tiedostosäilöön (repository) lähdeluettelomerkintä muodostuu seuraavasti.

6. Martins H. [@caramelomartins]. Awesome Linters. [GitHub-säilö]. GitHub. [viitattu 19.10.2023]. Saatavilla: https://github.com/caramelomartins/awesome-linters. 

Toisinaan opinnäytetöissä tulee tarve esittää kaavoja tai ohjelmakoodia. Usein ne kertovat toiminnasta huomattavasti paremmin ja yksiselitteisemmin kuin tavallinen teksti.

 

Kaavat

Kaavat numeroidaan erikseen juoksevasti opinnäytetyön alusta loppuun. Kaavan numero ilmoitetaan suluissa kaavan oikealla puolella. Kaavat ja selittävät symbolit sisennetään siten, että kaikki kaavat ja selittävien symbolien luettelot alkavat samasta kohdasta. 

Katon lumikuorma s määritetään kaavalla [1, s. 9] seuraavasti:

                                                                                                                                                   (1)

Missä

µi on lumikuorman muotokerroin 
sk on maassa olevan lumikuorman ominaisarvo 
Ce on tuulensuojaisuuskerroin (1,0 tai 0,8) 
Ct on lämpökerroin, jonka arvo on tavallisesti 1,0 

 

Kun edellä mainittuun kaavaan viitataan myöhemmin opinnäytetyön tekstissä viitataan sen numeroon. Esim. seuraavasti:

"Katon lumikuorman kaavaa (1) tarkastellessa..."

 

Lähdeluettelossa esim. yllä olevan kaavan lähde merkitään seuraavasti:

1. SFS-EN 16508. Tilapäisrakenteet. Sääsuojakset. Toiminnalliset vaatimukset ja yleinen suunnittelu. Suomen standardisoimisliitto. 2015. Saatavilla: https://online.sfs.fi

 

Ohjelmakoodi

Kun ohjelmakoodin pituus on alle 10 riviä, se voidaan esittää kuten kaavat:

                                                                                                (1)

Jos koodi on pidempi kuin 10 riviä, mutta alle sivun mittainen esitetään ohjelmakoodi kuvan tapaan (Ohjelma 1), otsikkona "Ohjelma". Se numeroidaan kuten kuvat, mutta erillisenä. Yli sivun mittaiset ohjelmakoodit esitetään liitteissä. Varatut sanat, kuten for, if ja return, esitetään ohjelmakoodissa mielellään lihavoituna, mutta tavallisessa tekstissä niitä ei lihavoida.

Koodiin on hyvä lisätä muutamia kommentteja ja sisentää se johdonmukaisesti. Koodin toiminta selitetään aina myös juoksevassa tekstissä pääpiirteissään, ja tällöin rivinumerot helpottavat suuresti koodiin viittaamista. Koodista esitetään lähinnä muutamia avainhuomioita: ”Ohjelma 1. näyttää järjestysalgoritmin toiminnan. Parametreinä annetaan taulukollinen kirjainpareja ja taulukon koko (rivi 1). Algoritmissa on 2 sisäkkäistä for-silmukkaa (rivit 6 ja 11), joissa taulukkoa käydään läpi, ajankulutus on siis luokassa Ɵ(n2). Jokaisen ulomman silmukan kierroksen jälkeen on i pienintä alkiota oikeassa järjestyksessä. Samansuuruisten alkioiden keskinäinen järjestys pysyy ennallaan.”

Ohjelma 1. Esimerkki ohjelmakoodin esittämisestä kuvan tapaan.

 

Jos viitataan jonkun toisen tekemään ohjelmakoodiin, tulee se merkitä seuraavasti. Jos mahdollista, viittaukset ohjelmakoodiin kannattaa aina tehdä rivitasolla tarvittavan tarkkuuden saavuttamiseksi.

Tekstissä:

"Smithin lähdekoodissa [2, rivi 17–19] on käytetty..."

Lähdeluettelossa:

2. Smith J. GraphicsDrawer source code (versio 2.0). [Lähdekoodi]. 2011. [viitattu 27.2.2024] Saatavilla: http://www.graphicsdrawer.com

 

 

Ohjelmakoodiin liittyvät ohjeet on tehty mukaillen osittain Tampereen yliopiston Opinnäytetyön kirjoitusohjetta tekniikan alalla [1, s. 33–35].

1. Päivittäjä. Opinnäytetyön kirjoitusohje tekniikan alalla. Tekniikan kandidaatintyön ja diplomityön kirjoittaminen. [Diplomityön kirjoitusohje]. Tampereen yliopisto; 2019. [viitattu 27.2.2024]. Saatavilla: https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2019-10/tau_tekniikan_alan_opinnaytetyoohje_2019_versio3.pdf

 

Youtube-tallenteesta merkitään tekijä, jos se on tallenteen yhteydestä löydettävissä. Jos videosta ei löydy tekijää, niin tekijän paikalle merkitään lataaja. Julkaisuaika on webinaarin pitopäivä. Videon nimen jälkeen laitetaan sulkuihin tallenteen muoto [Video] ja sen jälkeen youtube-kanavan nimi, jos se on eri kuin lataaja ja alusta. Sen jälkeen [viitattu-päivämäärä] ja verkko-osoite.

1. Saarinen E. Paras versio itsestäsi [Video]. Aalto University. Youtube. 1.3.2019 [viitattu 12.2.2020]. Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=lBzF89EuLE8

2. Slush. The Slush 2019 Aftermovie [Video]. Youtube. 12.12.2019 [viitattu 12.2.2020]. Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=KdXHH2NK2YM

Mikä DOI-tunniste on?

DOI (digital object identifier) on vuonna 2000 käyttöön otettu elektronisille asiakirjoille, teksteille, kuville, äänelle, videoille ja ohjelmistoille annettava pysyvä tunniste. DOI-tunniste toimii samaan tapaan kuin URI-tunnisteissa URN, eli se viittaa tiettyyn nimenomaiseen dokumenttiin osoitteesta riippumatta, toisin kuin URLit, jotka viittaavat tiettyyn sijaintiin.

Esimerkki DOI-tunnisteesta: DOI: 10.1007/978-3-658-15220-8_18

 

Miten DOI-tunnisteella haetaan artikkeli netistä?

Voit löytää artikkelin tiedot syöttämällä DOI-tunnisteen https://www.doi.org/ -sivuilta löytyvään hakuun.

 

Mikä URN-tunnus on?

URN-tunnus on verkkojulkaisun ainutkertainen ja pysyvä tunniste. Dokumentille annettu URN-tunnus ei muutu, jos julkaisun identiteetti ja nimi pysyvät samana. URN-tunnus vaihdetaan vain, jos sisältö muuttuu merkittävästi. Samaa tunnusta ei milloinkaan anneta jollekin toiselle julkaisulle. URN-pohjainen tunniste annetaan vain digitaalisille dokumenteille.

Kansalliskirjaston URN-rekisteri toimii hajautettuna palveluna suomalaisten yliopistojen ja muiden pysyväluonteisten organisaatioiden kesken. Tällä hetkellä Kansalliskirjasto ei tarjoa URN-palveluita pienille kustantajille, julkaisijoille tai yksityishenkilöille.

Esimerkki URN-tunnuksesta: URN:ISBN:952-10-0556-4