Opinnäytetyön tekijän opas: Luotettavan lähteen valitseminen

Kirja, artikkeli, blogi, verkkosivu? Samat arviointikriteerit soveltuvat kaikille.

Tekijä

• Tiedätkö, kuka on lähteen tekijä tai julkaisija? Jos lähteellä ei ole tekijää, jonka luotettavuutta ja asiantuntemusta voit arvioida, älä käytä lähdettä.
• Onko tekijä juuri tämän aiheen asiantuntija? Tutkija on asiantuntija vain omalla tutkimusalallaan.
• Mikä on tekijän koulutustausta? 
• Missä tekijä työskentelee? Työskenteleekö hän yliopistossa, tutkimuslaitoksessa tai muussa luotettavassa asiantuntijaorganisaatiossa?
• Mitä muuta tekijä on julkaissut?
• Kielimalleihin perustuvat tekoälytyökalut (ChatGPT, Copilot jne.) eivät ole tekijöitä. Älä käytä tekoälyn tuottamaa tekstiä lähteenä. Tarkista tieto luotettavista lähteistä ja käytä lähteinä niitä.

Objektiivisuus

• Edustaako tiedon tuottaja esimerkiksi aatteellista tai kaupallista intressiryhmää, minkä vuoksi lähteessä esitetty tieto voi olla puolueellista tai yksipuolista?
• Onko kyseessä fakta vai mielipide? Faktatiedon voi yleensä tarkistaa muista lähteistä.
• Miten lähteessä esitetty tieto perustellaan? Esitetäänkö tutkimukseen perustuvaa näyttöä vai vedotaanko tunteisiin?

Ajantasaisuus

• Milloin tieto on julkaistu? Milloin nettilähdettä on viimeksi päivitetty? 
• Kaikilla aloilla tieto ei vanhene yhtä nopeasti. Tarvitsetko tietoa nopeammin vai vähän hitaammin kehittyvältä alalta? 
• Kaikkein tuoreinta tietoa ei välttämättä löydä kirjoista. Tietoa julkaistaan nopeammin mm. artikkeleissa ja verkkojulkaisuissa.
• Kaikista aiheista ei ole julkaistu uusia kirjoja suomeksi. Arvioi, voiko vanhemman kirjan tietoa edelleen käyttää, hae aiheesta kirjoja englanniksi tai etsi tietoa muista tiedonlähteistä.

Kattavuus

• Onko aihetta käsitelty riittävän laajasti ja monipuolisesti?
• Hanki useita lähteitä samasta aiheesta. Jakavatko muut alan asiantuntijat näkemyksen, joka lähteessäsi esitetään? Mitä enemmän lähteessä esitetty poikkeaa asiantuntijoiden yleisestä näkemyksestä, sitä kriittisemmin siihen kannattaa suhtautua. 
• Kattavuutta voit parantaa hankkimalla aiheesta erilaisia lähteitä. Kirjat auttavat tutustumaan aiheeseen ja antavat siitä yleiskuvan, mutta eivät välttämättä mene aiheeseen kovin syvälle. Tutkimusjulkaisuissa ja asiantuntija-artikkeleissa aiheeseen paneudutaan usein yksityiskohtaisemmin, mutta kapeasta näkökulmasta. Käyttämällä erityyppisiä lähteitä saat mukaan sekä yleiskuvaa että yksityiskohtaista tietoa.

Kohderyhmä ja tarkoitus

• Kenelle tieto on tarkoitettu?  Alan tutkijoille, asiantuntijoille vai suurelle yleisölle? Suurelle yleisölle suunnatut julkaisut eivät sovellu ammattikorkeakouluopiskelijan lähteiksi. 
• Miksi lähde on julkaistu? Onko tarkoituksena jakaa alan asiantuntijoille puolueetonta tietoa esimerkiksi uusista tutkimustuloksista tai alalla hyödynnettävistä teknologioista? Jos tarkoituksena on muokata mielipiteitä, markkinoida palveluja tai viihdyttää, lähdettä ei kannata käyttää.

Tiedon alkuperä

• Onko joku tarkistanut tai toimittanut kirjoittajan tuottamaa sisältöä ennen sen julkaisemista? Onko julkaisulla käytössä vertaisarviointi, toimituskunta tai kirjoittajasta riippumaton tunnettu kustantaja?  
• Onko käytetyt lähteet kerrottu? Pääsetkö tutkimaan niitä ja ovatko ne luotettavia?
• Hanki alkuperäinen lähde aina, kun se on mahdollista. 
  • Talouselämä-lehdessä on juttu Suomen Yrittäjien julkaisemasta yrittäjäraportista. Hanki alkuperäinen yrittäjäraportti ja käytä sitä lähteenä.
• Kielimalleihin perustuvat tekoälytyökalut (ChatGPT, Copilot jne.) eivät ole luotettavia lähteitä. Ne saattavat keksiä tietoa tai lähteitä, joita ei ole olemassakaan. Jos saat tekoälytyökalun avulla vinkin lähteestä, etsi aina käsiisi alkuperäinen lähde ja arvioi sen luotettavuutta. Lue lisää tekoälytyökaluista oppaamme osiosta Tekoälyn hyödyntäminen Kamkissa.

Tieteelliseen tutkimukseen perustuvat lähteet: tutkimusartikkelit, tutkimusraportit, konferenssijulkaisut ja väitöskirjat

Mistä tunnistat tieteellisen julkaisun?

• Tutkijoiden kirjoittama
• Raportoi yksityiskohtaisesti tutkimustuloksia
• Vertaisarvioitu (peer reviewed)
• Alan erikoissanasto
• Lähdeluettelo ja tekstiviitteet
• Rakenne: tiivistelmä, johdanto, metodit, tulokset, johtopäätökset

Vinkki!

Tieteellistä julkaisua on raskasta lukea alusta loppuun yhdellä kertaa. Kokeile tätä järjestystä:

1. tiivistelmä - jos se vaikuttaa mielenkiintoiselta, seuraavaksi
2. tulokset ja johtopäätökset (mitä saatiin selville ja mitä se merkitsee)
3. johdanto (mitä jo tiedetään, miksi tutkittiin lisää)
4. metodit (miten tutkittiin)

Opinnäytetöistä voit saada ideoita oman työsi aiheeksi tai vinkkejä lähdemateriaaliksi. Hanki aina käyttöösi alkuperäiset lähteet. Esim. ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt eivät sovi varsinaisiksi lähteiksi.

Viralliset tiedonlähteet: lait, viranomaisten julkistamat tilastotiedot ja raportit

Tällaista tietoa tuottavia organisaatioita ovat esimerkiksi ministeriöt, Tilastokeskus, Työterveyslaitos tai Evira.

Asiantuntijoiden tuottama tieto, asiantuntijaorganisaatiot ja ammatilliset järjestöt

Asiantuntijaorganisaatioita ovat esimerkiksi Taloushallintoliitto, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry tai Kiinteistöliitto. Arvioi asiantuntijalähteitä mm. näistä näkökulmista:

• Moni asiantuntijaorganisaatio on myös alansa edunvalvontajärjestö. Kiinnitä huomioita tiedon objektiivisuuteen ja kattavuuteen.
• Yritysten julkaisemien blogien, artikkelien tai vastaavien tarkoituksena ei ole puolueettoman tiedon jakaminen, vaikka niiden kirjoittajat toimivat yrityksen asiantuntijatehtävissä. Näiden julkaisujen kohderyhmänä ovat potentiaaliset asiakkaat ja tarkoituksena markkinoida yrityksen palveluja. 

• Osaatko arvioida kriittisesti digitaalisissa ympäristöissä vastaan tulevaa informaatiota? Tunnistatko informaatiovaikuttamisen eri muotoja?
• Onko lateraalinen lukutapa hallussa ja käytössä?
• Osaatko huolehtia yksityisyydestäsi ja tietoturvastasi?
• Tiedostako, kuinka erilaiset tekoälyalgoritmit vaikuttavat siihen, mitä verkkoympäristöissä kohtaat?

Apua digitaalisen lukutaidon kehittämiseen:

• Digitaalinen informaatiolukutaito

  Faktabaarin tuottama yleistajuinen opas uutisvirran seuraajille.

• Huijataanko minua? Huijaanko minä muita? - valetiedon tunnistaminen

  Koulutusmateriaali ammattikorkeakouluopiskelijoille. Kaisa Puttonen, Laurea-ammattikorkeakoulu; Leena Elenius, Seinäjoen ammattikorkeakoulu; Riitta-Liisa Karjalainen, Kajaanin ammattikorkeakoulu.

• Valheenpaljastaja: Näin tunnistat kuvahuijauksen ja jäljität valokuvia verkossa

  Johanna Vehkoo, YLE Oppiminen.