Opinnäytetyön tekijän opas: Lähdeviitteet ja lähdeluettelo (APA7)

Lähdeviitteet muodostuvat kahdesta osasta: tekstiviitteestä ja sen vastineesta lähdeluettelossa. Tekstivitteet ovat viittauksia lähdeluetteloon, josta  lukija näkee lähdeteoksien tarkat tiedot. Lähdeviite kertoo lukijalle, kenen esittämistä tiedoista on kyse ja tekstiä kirjoittaessa tulee erottaa selkeästi oma ajattelu lähdeaineistosta saadusta informaatiosta.

Kuva 1. Esimerkki lähdeluettelomerkinnästä APA7-mallissa.

Lähdemerkintä vastaa perusrakenteessaan neljään kysymykseen:

1. Kuka? Kirjoittaja(t) tai yhteisö.
2. Milloin? Julkaisuvuosi.
3. Mikä? Teoksen nimi.
4. Missä? Kustantaja.

Viitteet merkitään niin suoraan sitaattiin kuin referoituun lainaukseen. Tekstiviite sijoitetaan sulkeisiin referoidun osan loppuun, mutta se ei voi ylettyä kappaleen rajan yli. Jokaisessa lainatussa kappaleessa tulee olla siis viitemerkintä, vaikka samalla sivulla viittaisi toisessa kappaleessa samaan lähteeseen. Viite tarvitaan myös esimerkiksi suulliseen tiedonantoon, kuvioon tai taulukkoon viitatessa.

Jos julkaisuvuotta ei ole tiedossa, tekstin sisällä olevaan viitteeseen merkitään vuoden tilalle n.d. ja lähdeluetteloon N.d.

Lähdeluettelossa lähdeviitteet aakkostetaan ensimmäisen tekijän sukunimen perusteella. Mikäli samalta tekijältä on useampi teos, vanhempi teos ilmoitetaan ennen uudempaa. Jos tekijänä on organisaatio, niin sen koko nimi ilmoitetaan lähdeluettelossa.

Teoksen/julkaisun nimen voi kursivoida tai olla kursivoimatta.

Viite sijoitetaan sulkeisiin lainatun kohdan päätyttyä, esimerkiksi virkkeen tai kappaleen loppuun. Viite merkitään sekä referoidun että samasanaisen lainauksen loppuun. ​Tekstissä lähdeviitteeseen merkitään sulkeisiin tekijän sukunimi ja julkaisun painovuosi, pilkku, sivu tai sivut joita on käytetty. Jos viitataan koko lähteeseen, sivunumeroita ei käytetä. Sähköisissä lähteissä ei aina ole sivunumeroita ja silloin niitä ei mainita.

Kuva 2. Esimerkki tekstiviitteestä APA7-mallissa

Jos julkaisuvuotta ei ole tiedossa, tekstin sisällä olevaan viitteeseen merkitään vuoden tilalle n.d. ja lähdeluetteloon N.d.

Pisteen paikka viitteessä riippuu siitä, koskeeko viite yhtä vai useampaa viitettä edeltävää virkettä.

Jos lainausta lähteestä on vain yhdessä edeltävässä virkkeessä, piste tulee sulkujen ulkopuolelle:

Vision täytyy ohittaa kapeat liiketoiminnan tavoitteet (Wilenius, 2016, 155).

Jos viitataan useampaan edeltävään virkkeeseen, piste merkitään lauseen loppuun ennen viitteen alkua sekä sulkujen sisäpuolelle:

Yritys tarvitsee vision, joka motivoi työntekijöitä. Vision täytyy ohittaa kapeat liiketoiminnan tavoitteet. (Wilenius, 2016, 155.)

Tekstiviitteeseen tulee merkitä aina sivunumero, mistä lainattu kohta löytyy. Sivunumero(t) merkitään vuosiluvun jälkeen. 

Viittaus saman lähteen eri sivuille

Jos viitataan samassa viitteessä saman lähteen eri sivuille, sivut erotetaan toisistaan pilkulla. Jos viite kohdistuu laajempaan yhtenäiseen jaksoon lähteessä, sivut merkitään rajakohtailmauksena ajatusviivan kanssa.

Jokaisen tutkijan velvollisuus on noudattaa tietosuojalainsäädäntöä (Kuula, 2006, 64, 72).

Omaelämäkerrallinen kirjoittaminen auttaa nykyhetken jäsentämisessä (Vilkko, 1990, 20–37).

Lähteessä ei ole sivunumeroita

Jos lähteeseen ei ole merkitty sivunumeroita (esimerkiksi jotkin e-kirjat), viittaa tällöin lukuun.

Toisten tutkijoiden työpanos tulee ottaa huomioon ja sitä tulee kunnioittaa (Vilkka, 2021, luku 2 Tutkimusetiikka).

Jos teksti perustuu useampaan eri lähteeseen, viitteet erotetaan toisistaan puolipisteellä. Lähteiden esittämisjärjestys voi perustua aakkosjärjestykseen, mutta se voi olla myös lähteiden aika- tai tärkeysjärjestys. Valittua järjestysperiaatetta on noudatettava johdonmukaisesti.

(Mäntyneva, 2016, 19; Nieto-Rodriguez, 2021, 72–73.) 

Kun viitataan saman tekijän useaan julkaisuun, julkaisut merkitään aikajärjestyksessä ja vuosiluvut erotetaan toisistaan pilkuilla.

Hirsjärven teoksista löytyy ohjeita tutkimuksen raportoinnista (1997, 2007, 2009).

Jos viitataan lähteiden tietyille sivuille, erotetaan julkaisut toisistaan puolipisteillä.

Hirsjärven teoksista löytyy ohjeita tutkimuksen raportoinnista (1997, 59; 2007, 62; 2009, 61–62).

Kun viitataan saman tekijän useaan julkaisuun samalta vuodelta, julkaisut erotetaan toisistaan pienaakkosilla. Lähdeluettelossa julkaisut järjestetään julkaisujen alkukirjaimen mukaan. 

(Kortelainen, 2018a, 111)

(Kortelainen, 2018b, 201)

Jos julkaisuvuosi ei ole tiedossa, merkitään tiedot samalla tavalla kuin edeltävässä. Lähdeluettelossa julkaisut järjestetään julkaisujen nimikkeen alkukirjaimen mukaan.

(Business Finland, n.d.a)

(Business Finland, n.d.b)

Järjestys saman tekijän julkaisuissa lähdeluettelossa on, että N.d.-lähteet tulevat ensin, sitten vuosiluvuittain, vanhin lähde ensin.

Helsingin kaupunki. (N.d.). 

Helsingin kaupunki. (2019).

Helsingin kaupunki. (2022).

Lähteenä käytetään ensisijaisesti alkuperäistä lähdettä, jossa asia on esitetty ensimmäistä kertaa. Toissijaista lähdettä on saatettu referoida virheellisesti.

Jos alkuperäistä lähdettä ei kuitenkaan ole mahdollista saada käyttöön, lähdeviitteeksi merkitään se teos, josta lainaus on otettu ja alkuperäinen lähde ilmoitetaan omassa tekstissä. Lähdeluetteloon merkitään vain se lähde, jota kirjoittaja itse käyttää.

​Heikkisen (2010, 42) mukaan Allender ym. (2006)

Heikkinen, T. (2010). Ikääntyvien suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-0270-2 

Pitkät sitaatit (useampi rivi) erotetaan sisentämällä:

Vuoria ja vesiä — kas siinä on Suomenmaa! Kova harmaakivi on koko maan perustuksena. Hänessä on syvä, salainen voima; mutta se ei ihmeytä, sillä korkeus puuttuu. Harmaakivi on peitossa maanpinnan alla, taikka sujutteleikse pitkinä, matalina laineharjuina halki maan. Ainoasti Maanselkä Pohjan perällä tekee syvän vaikutuksen tunturiensa kolkon majesteetillisuuden kautta. (Topelius, 1873, 12.)

Lyhyet suorat lainaukset merkitään lainausmerkkien sisään.

Vilkan (2021, luku 2) mukaan "tieteellisen tutkimuksen ja työelämän vaatimukset tukevat vahvasti toisiaan ja ovat siksi yhdistettävissä." 

Viitemerkinnän voi sijoittaa myös tekstissä mainitun nimen yhteyteen.

Jos suorasta lainauksesta jätetään tarkoituksellisesti jotain pois, merkitään pois jätettävään kohtaan kaksi ajatusviivaa.

Lamberg (1998, 78) viittaakin "Matti Kuusi huomauttaa, – – eriävät näkemykset ovat tiivistyneet toistensa kanssa ristiriitaisiksi sanonnoiksi".

Jos tekijöitä on kaksi, molemmat kirjoittajat mainitaan aina. Tekstissä käytetään tekijöiden nimien välissä ja-sanaa, mutta sulkuihin tulee tekijöiden väliin &-merkki.

(Taylor & Francis, 2013, 130)

Taylor ja Francis (2013, 130) toteavat...

Lähdeluetteloon merkitään molemmat tekijät.

Taylor, B. & Francis, K. (2013). Qualitative Research in the Health Sciences: Methodologies, Methods and Processes. Taylor & Francis.

Jos tekijöitä on kolme tai useampia,  voidaan jo ensimmäistä kertaa viitattaessa mainita vain ensimmäinen tekijä, jonka jälkeen kirjoitetaan ym. 

(Saldana ym., 2011, 139)

Lähdeluetteloon merkitään aina kaikki tekijät.

Saldana, J., Leavy, P. & Beretvas, N. (2011). Fundamentals of Qualitative Research. Oxford University Press.

Jos kirjoittajia on yli 21, lähdeluetteloon merkitään 19 tekijältä sukunimet ja etunimen alkukirjaimet, lisätään kolme pistettä sulussa (...) ja viimeinen tekijä.

McNabb, S., Harrison, T., Albanes, D., Berndt, S., Brenner, H., Caan, B., Campbell, P., Cao, Y., Chang-Claude, J., Chan, A., Chen, Z., English, D., Giles, G., Giovannucci, E., Goodman, P., Hayes, R., Hoffmeister, M., Jacobs, E., Joshi, A., (…) Peters, U. (2020). Meta-analysis of 16 studies of the association of alcohol with colorectal cancer. International journal of cancer, 146(3), 861–873. https://doi.org/10.1002/IJC.32377 

Jos tekijänä on yhteisötekijä, jolla on lyhenne, ensimmäisen kerran viitatessa käytetään yhteisön kokonaista nimeä.

(Terveyden ja hyvinvoinnin laitos [THL], 2022, 10)

Myöhemmin samaan lähteeseen viitattaessa voidaan käyttää lyhennettä.

(THL, 2022, 14)

Lähdeluettelossa käytetään aina yhteisön, organisaation tai laitoksen kokonaista nimeä, ei lyhennettä.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos [THL]. (2022). HYTEAIRO: Hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka -ohjelma. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022021619558 

Lähdeviitteeseen merkitään alkuperäinen teos. Lähdeluettelomerkintään lisätään hakasulkeisiin äänikirjapalvelu ja vuosi, jolloin äänite on tehty. Sivunumeroita ei tarvitse merkitä, koska niitä ei yleensä äänitteissä kerrota.

(Hirsjärvi, 2007)

Hirsjärvi, S. (2007). Tutki ja kirjoita [audio]. Tammi. [Celia äänikirjapalvelu 2007].

Tekstiviite muodostuu tekijöistä, ilmestymisvuodesta ja sivunumeroista, joihin viittaat tekstissä.

(Marttunen ym., 2014, 144)

Lähdeluettelossa artikkeleissa tekijän jälkeen merkitään (ilmestymisvuosi). Artikkelin nimi. Lehden nimi vuosikerta (lehden kuluvan vuoden numero), artikkelin sivunumerot ja mahdollinen pysyvä osoite. Artikkelin saa aina merkitä painetun version mukaan.

Halonen, M. (2020). Yhden kevään yksinäisyys. Suomen lääkärilehti 75 (20), 1256. 

Kollanus, V., Lanki, T. & Kosonen, R. (2022). Helle ja ilmastonmuutos asumisterveyden näkökulmasta. Ympäristö ja Terveys 53 (5), 46–51. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022092760254

Wister, A., Fyffe, I. & O’Dea, E. (2021). Technological interventions for loneliness and social isolation among older adults: a scoping review protocol. Systematic Reviews, 10 (1), 1–7. https://www.doi.org/10.1186/s13643-021-01775-6

Huom! Lähdeluettelomerkinnässä laitetaan koko artikkelin sivunumerot.

Tarkista aina löytyykö e-artikkeliin tai muuhun verkkojulkaisuun pysyvä osoite. Pysyvä osoite löytyy esimerkiksi opinnäytetöistä, Julkarin julkaisuista ja useista kansainvälisistä artikkeleista. Verkko-osoitetta ei aktivoida.

Pysyvän osoitteen kanssa ei käytetä Saatavilla-merkintää.

Artikkelin tai muun julkaisun voi aina merkitä lähdeluetteloon paperisen ohjeen mukaan.

Aikakaus- ja ammattilehti

Viite aikakauslehdessä julkaistuun artikkeliin  muodostetaan kirjoittajan nimestä, julkaisuvuodesta ja sivunumerosta.

(Vilkka & Ylöstalo, 2016, 103)

(Linna, 2015, 11; Lehtinen, 2014, 296–297)

Lähdeluetteloon merkitään kirjoittajan nimi, julkaisuvuosi, artikkelin nimi, lehden nimi, mahdollinen vuosikerta, lehden numero tai päivämäärä ja sivu(t), jo(i)lla artikkeli on. Lehdessä ei ole aina mainittu vuosikertaa, silloin riittää lehden numero. Jos julkaisusta löytyy pysyvä osoite, käytä sitä. Verkko-osoitetta ei tarvitse merkitä lehdestä, joka ilmestyy myös painettuna. Verkko-osoitetta ei aktivoida.

Vilkka, H. & Ylöstalo, H. (2016). Tarinoilla tasa-arvoon? Narratiivisten menetelmien mahdollisuuksia kriittisessä toimintatutkimuksessa. Aikuiskasvatus 36 (2), 99–108. https://doi.org/10.33336/aik.88483

Linna, A.-K. (2015). Artikkelina julkaistava opinnäyte haastaa opinnäytteiden sähköisen julkaisujärjestelmän. Signum (2), 10–12. Saatavilla 27.04.2022 https://journal.fi/signum/article/view/53353/16620

Lehtinen, E. (2014). Uutta tietoa opinnäytteen kirjoittamiseen liittyvistä vuorovaikutustilanteista. Virittäjä 118 (2), 296–298.

Jos viitataan tekstissä artikkeliin, joka sisältyy kokoomateokseen (ns. artikkelikirja, toimitettu teos), merkitään viitteeseen artikkelin kirjoittajan nimi:

(Polet ym., 2021, 59)

Kokoomateoksesta ilmoitetaan viitatun artikkelin tekijä, julkaisuvuosi sulkeissa ja artikkelin nimi. Tämän jälkeen merkitään koko julkaisun nimi sekä sulkuihin ne sivut, joilla artikkeli julkaisussa sijaitsee. Lopuksi painetusta teoksesta merkitään kustantaja ja mahdollinen pysyvä osoite. Verkko-osoitetta ei aktivoida.

Polet, J, Laukkanen, A. & Lintunen, T. (2021). Liikuntamotivaatio ja koettu fyysinen pätevyys. Teoksessa S. Kokko, R. Hämylä & L. Martin (toim.) Nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa: LIITU-tutkimuksen tuloksia 2020. (57–64). Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2021:1. Valtion liikuntaneuvosto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202106143703

Sanomalehden artikkeliin viitataan kirjoittajan nimen mukaan, mikäli sellainen on ilmoitettu. Viitteeseen merkitään myös julkaisuvuosi ja sivunumero.

Päivittäin ilmestyvistä sanomalehdistä tekstin lähdeviitteeseen merkitään lehden nimi, ilmestymispäivämäärä ja sivunumero. 

(Paukku, 2022)

Paukku, H. (10.5.2022). Tekoäly voi muokata verkkokuvaasi niin, että näytät yhä kivemmalta ja fiksummalta. Helsingin Sanomat. Saatavilla 16.5.2022 https://www.hs.fi/tiede/art-2000008772623.html

Blogiartikelista käytetään vuosilukua tekstiviittteessä, mutta lähdeluetteloon merkitään päivämäärä, jolloin blogipostaus on julkaistu. Hakasulkeisiin merkitään blogitekstin otsikon jälkeen blogikirjoitus ja ennen saatavilla tietoa merkitään blogin nimi.

(Raevaara, 2022)

Raevaara, T. (14.5.2022). Tutkija, kyllä sinä vaikutat! [blogikirjoitus]. Tarinoita tieteestä. Saatavilla 16.5.2022 https://suomenkuvalehti.fi/tarinoitatieteesta/tutkija-kylla-sina-vaikutat/

Sähköiset lähteet voivat olla avoimesti kaikkien käytettävissä tai julkaisuja, joihin kirjasto on ostanut lukuoikeuden. Kirjaston maksullisista tietokannoista löytyvään aineistoon kirjaudutaan KamIT-tunnuksilla.

Sähköisiin lähteisiin viitataan pääsääntöisesti samalla tavoin kuin painettuihin. Jos kyse on lähteestä, jolla ei ole henkilötekijää, viite rakennetaan yhteisötekijän tai sivun otsikon mukaan. Jos dokumentista ilmenee selkeästi julkaisuajankohta, se merkitään viitteeseen ja lähdeluetteloon. Yhteisötekijän nimen lisäksi merkitään lähdeviitteeseen lainatun sivun. 



Sähköiset lähteet lähdeluettelossa

Sähköisten lähteiden linkit merkitään lähdeluettelomerkinnän loppuun ilman loppupistettä. Linkin eteen merkitään tieto ”saatavilla”. Jos on kyse nettisivustosta, jonka sisältö voi muuttua, merkitään päiväys, jolloin tieto on otettu internetistä. Jos julkaisussa on pysyvä osoite, esim. DOI-osoite, päiväystä ei tarvita. Verkko-osoitetta ei aktivoida.

Jos aineisto on jossain tietokannassa ja/tai käyttö vaatii erillistä kirjautumista, ilmoitetaan julkaisun pysyvä osoite tai polku tietokantaan, josta julkaisu on otettu. 

Esimerkkejä tietokannasta löytyvistä artikkeleista

(May ym., 2022)

May, S., Bruch, D, Gehlhaar, A., Linderkamp, F., Stahlhut, K., Heinze, M., Allsop, M. & Muehlensiepen, F. (2022). Digital technologies in routine palliative care delivery: an exploratory qualitative study with health care professionals in Germany. BMC Health Services Research 22 (1), 1516. https://www.doi.org/10.1186/s12913-022-08802-9 

(Winger ym., 2022, 8–10)

Winger, A., Früh, E. A., Holmen, H., Kvarme, L. G., Lee, A., Lorentsen, V. B., Misvær, N., Riiser, K. & Steindal, S. A. (2022). Making room for life and death at the same time - a qualitative study of health and social care professionals’ understanding and use of the concept of paediatric palliative care. BMC Palliative Care, 21 (1), 1–11. https://doi.org/10.1186/s12904-022-00933-4

Jos lähde on avoimessa verkossa, linkiksi  valitaan mahdollisimman tarkka www-osoite, josta käytetty lähde aukeaa suoraan. Jos lähteelle löytyy pysyvä osoite, käytetään sitä. Jos julkaisuvuotta ei löydy, käytetään n.d.-merkintää.  Voit valita käytätkö merkintätapaa:

Sivuston nimi. Vuosi. Yhteisötekijä. Saatavilla päiväys ja www-osoite.

tai

Yhteisötekijä. Vuosi. Sivun nimi. Saatavilla päiväys ja www-osoite.

Saatavilla tietoa ei käytetä, jos julkaisulla on pysyvä osoite. Www-osoitetta ei aktivoida.

Esimerkki avoimesta nettilähteestä

(Kulttuurimatkailu, n.d.)

Kulttuurimatkailu. (N.d.). Business Finland. Saatavilla 6.5.2022 https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/tuotekehitys-ja-teemat/kulttuurimatkailu

tai

(Business Finland, n.d.)

Business Finland. (N.d.). Kulttuurimatkailu. Saatavilla 6.5.2022 https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/tuotekehitys-ja-teemat/kulttuurimatkailu

Jos lähde on saatavilla esimerkiksi organisaation sisäisessä intrassa merkitään tämä tieto saatavilla tietoon, ja silloin ei merkitä lähteen verkko-osoitetta.

Keränen, T. (N.d.) KAMKin viestintä. Saatavilla 3.1.2023 KAMKin intranetissä.

Viite opinnäytteeseen muodostetaan opinnäytteen tekijän nimestä, julkaisuvuodesta ja sivunumerosta. Jos viitataan koko teokseen, ei sivunumeroa tarvita.

(Leppänen, 2015)

Lähdeluetteloon merkitään tekijän sukunimi, etunimen alkukirjain, julkaisuvuosi sulkeissa, opinnäytteen nimi. Merkintä opinnäytetyöstä ja korkeakoulusta laitetaan lähdeluettelomerkinnän loppuun ennen mahdollista www-osoitetta. Jos opinnäytetyö on julkaistu julkaisusarjassa, laitetaan julkaisusarjan nimi lähdemerkintään ja kustantajatiedot normaalisti.

Korhonen, E. & Mannerjärvi, I. (2018). Henkilökohtainen asiakaspalvelu ja palvelupolku Vuokatissa. AMK-opinnäytetyö. Kajaanin ammattikorkeakoulu http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018082214606

Kari, J. (2016). Hyvä opettaja: luokanopettajaopiskelijat liikuntakokemustensa ja opettajuutensa tulkitsijoina. Väitöskirja. Studies in sport, physical education and health 233. Jyväskylän yliopisto http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6523-5

Lakitekstiin viitattaessa ilmoitetaan lain virallinen lyhenne (joka on määriteltävä, kun se esiintyy tekstissä ensimmäistä kertaa), luku, pykälä ja momentti.

(Kirjanpitolaki [KPL] 3:9.2 §)

myöhemmin

(KPL 3:9.2 §)

Säädöslyhenteiden kirjoitusasun voi tarkistaa Finlex- tai Edilex -tietokannoista tai Suomen laki -teoksista tai Suomen säädöskokoelmasta, esim. https://www.edilex.fi/_internal/legislation-in-finnish/abbreviations

Lähdeluettelossa

Kirjanpitolaki [KPL] 30.12.1997/1336. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971336 

Asetukseen viitatessa viitataan asetuksen nimellä.

(Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014, 2 §)

Lähdeluettelossa

Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014. https://www. finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141129

Tekstiviite:

EU:n direktiiveihin viitatessa tekstiviittessä mainitaan direktiviin vuosi ja numero.

(Directive vuosi/numero)

(Directive 2019/904)

Lähdeluettelo:

Lähdeluettelomerkintään laitetaan direktiivin vuosi, numero, otsikko ja URL.

Directive vuosi/numero. Otsikko. URL

Directive 2019/904. Directive (EU) 2019/904 of the European Parliament and of the Council of 5 June 2019 on the reduction of the impact of certain plastic products on the environment. http://data.europa.eu/eli/dir/2019/904/oj

Lähdeviitteeseen merkitään julistuksen tai sopimuksen nimi, hyväksymisvuosi ja tarpeen mukaan artiklan numero.

(Ihmisoikeuksien yleismaaimallinen julistus, 1948, 25. artikla)

(Yleissopimus lapsen oikeuksista, 1989)

Lähdeluetteloon merkitään sopimuksen nimi, hyväksymispäiväys sekä verkko-osoite. Yleissopimukset löytyvät useista eri verkko-osoitteista. Kun sopimus on ratifioitu Suomessa, niin ne löytyvät myös Finlex-palvelusta valtiosopimuksista. 

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. (10.12.1948). Saatavilla xx.xx.xxxx https://ihmisoikeusliitto.fi/wp-content/uploads/2016/05/YK_Ihmisoikeuksien-julistus.pdf

Yleissopimus lapsen oikeuksista. (20.11.1989). https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsviite/1991/19910059?sopviite_id=19910059

Standardeihin ja kortteihin viitatessa tekstiviitteeseen tulee kortin/standardin numero, vuosi ja sivu.

(SFS 4424:2020, 2020, 14) 

(PSK 2702, 2008, 23)

Lähdeluettelomerkintä muodostuu seuraavasti. Standardin/kortin numero. (vuosi). Otsikko. Kortin/standardin julkaisija. Osoite

SFS 4424:2020. (2020). Ulkoilun ja liikunnan merkit. Suomen Standardisoimisliitto. https://online.sfs.fi

PSK 2702. (2008). Kuumasinkittyjen teräsrakenteiden hankinta ja maalaus. PSK Standardisointi. https://psk-standardisointi.fi/standardit/

Tilastoihin viitatessa ilmoitetaan tekstivititeessä tekijä ja vuosi.

(TIlastokeskus, 2020)

Lähdeluettelosssa merkitään Tekijä. (vuosi). Otsikko [lähteen tyyppi]. Saatavilla-tieto ja osoite.

Tilastokeskus. (2020). Ulkomaan kansalaiset [tilasto]. https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaan-kansalaiset.html

Osa tietokannoista, kuten esimerkiksi StatFin, Sotkanet ja Luonnonvarakeskus, mahdollistavat erilaisten muuttajien valinnat tilasto-yhteenvedoiksi. Merkitse tällöin valitut muuttujat lähdeluettelomerkinnässä ennen saatavilla tietoa.

Tilastokeskus. (2020). Hotellien kuukausittainen kapasiteetti ja yöpymiset kunnittain [tilasto]. Valitut muuttujat: kotimaiset yöpymiset, ulkomaiset yöpymiset, 2021–2022, Kuopio. Saatavilla 3.1.2023 https://statfin.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__matk/statfin_matk_pxt_11lm.px/table /tableViewLayout1/

Käypä hoito -suosituksien viitteisiin merkitään suosituksen nimi, mistä suosituksesta on kyse sekä julkaisuvuosi. Lähdemerkintään tulee  sulkuihin suosituksen julkaisemisen tarkka päiväys sekä suosituksen julkaisija.

(Liikunta, 2016)

Liikunta. (2016). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Saatavilla 28.2.2018 http://www.kaypahoito.fi.

Asiantuntijaluentoon viitataan luennon pitäjän sukunimellä ja luennonpitovuodella.

(Jokinen, 2017)

Jokinen, R. (2017). Tiedonhaun keskeiset käsitteet [luentotallenne]. Kajaanin ammattikorkeakoulu. Saatavilla 23.12.2017 KAMKin intranetissä.

Webinaari

Luentotallenteesta ja webinaarista annetaan riittävät tiedot luennon löytymisen varmistamiseksi.

(Jäntti, 2022)

Jäntti, M. (18.2.2022). Digital Afternoon: Digital solutions for forestry [webinaari]. KAMK. Youtube. Saatavilla 3.8.2022 https://youtu.be/taOnGdayYqg

Henkilökohtaiseen tiedonantoon esim. (puhelinkeskustelu, kirje, sähköposti) merkitään sukunimi ja päivämäärä:

​(Alasalmi, 1.8.2018)

Alasalmi, K. (2018). Erikoissairaanhoitaja. Sähköposti 1.8.2018.

(Rudawska, 2020, 110)

Lähdeluettelossa

Konferenssijulkaisuun merkitään tekijä, vuosi, julkaisun nimi, konferenssin nimi, sivut ja DOI.

Rudawska, A. (2020). Knowledge sharing and creativity: Individual and organizational perspective. Teoksessa A. Zakrzewska-Bielawska & I. Staniec (toim.) Contemporary challenges in cooperation and coopetition in the age of industry 4.0: 10th Conference on Management of Organizations' Development (MOD). (107-121). https://doi.org/10.1007/978-3-030-30549-9_5

Tekstiviitteessä viitataan joko tekijään tai jos tekijänä on podcast se toimii yhteisötekijänä ja podcastin jakson julkaisuvuosi.

(Lundberg, 2019)

Lähdeluettelomerkintä muodostuu Tekijä. Podcastin julkaisupäivää. Podcast-jakson nimi ja hakasulkeissa [podcast]. Podcastin nimi, alusta missä podcast on saatavilla. Saatavilla päiväys ja verkko-osoite.

Lundberg, T.  (3.9.2019). Hyvät tunnetaidot auttavat lasta ja aikuista elämässä! [podcast]. Tiina Lundbergin huoltamo, Yle Areena. Saatavilla 4.1.2023 https://areena.yle.fi/podcastit/1-50254226

Yleisesti eri sosiaalisen median julkaisuista merkitään tekijätiedot, julkaisupäivä, lähteen tyyppi ja alusta, millä julkaisu on.

Facebook

Käytä lähdeluttelossa Facebook-julkaisun otsikkona ensimmäistä lausetta.

(Faktabaari, 2022)

Faktabaari. (30.9.2022). Faktantarkistus: Rintaliivit eivät aiheuta syöpää – miksi Googlen hakutulokset silti väittävät niin? [Facebook-päivitys]. Facebook. Saatavilla 4.1.2023 https://www.facebook.com/faktabaari

Instagram

Lähdeluettelossa käytä otsikkona Instagram-kuvan tekstin ensimmäistä lausetta.

(Nasa, 2022)

Nasa. (15.12.2022). We found “buried treasure,” and the Cosmic Cliffs mark the spot [Instagram-kuva]. Instagram. Saatavilla 4.1.2023 https://www.instagram.com/p/CmMXtU7up-R/

Twitter

(Olympiakomitea, 2022)

Twiittien lähdemerkinnöissä merkitään twiitin tekijä ja hakasulkeisiin tekijän nimimerkki. Otsikkona toimii twiitin ensimmäinen lause, jonka jälkeen merkitään hakasulkeisiin julkaisutyyppi. Tämän jälkeen merkitään alusta ja saatavilla-tieto.

Olympiakomitea [@olympiakomitea]. (21.12.2022). Lukiodiplomi ylioppilaskokeen rinnalla edistäisi liikunnan ja urheilun oppimista lukiokoulutuksessa ja tukisi huippu-urheilijan polulla olevan nuoren edellytyksiä suorittaa lukio-opinnot sekä kehittyä urheilijana [twiitti]. Twitter. Saatavilla 5.1.2023 https://twitter.com/Olympiakomitea/status/1605544363836203010?cxt=HHwWhICz2fSFhcgsAAAA

Tekoäly ei ole tieteellisen tiedon lähde. Tekoälyn käyttö tulee kuitenkin raportoida.

Opettaja ohjeistaa kurssilla, onko tekoälysovellusten käyttö sallittua.

OpenAI. (2023). ChatGPT (Maaliskuu 14 versio) [Suurikielimalli]. Käytetty kielentarkistukseen 15.9.2023. https://chat.openai.com/.

(Baldur's Gate 3, 2023)

Merkitse peli, sulkuihin julkaisuvuosi, hakasulkeisiin tieto onko esim. mobiilipeli tai videopeli ja julkaisija. Myös pelin version voi ilmoittaa.

Peli. (Vuosi). Pelin tekijä/kehittäjä (versio). [tyyppi]. Julkaisija.

TAI

Pelin tekijä/kehittäjä. (Vuosi). Pelin nimi (versio). [tyyppi]. Julkaisija. 

Baldur's Gate 3. (2023). [videopeli]. Larian Studios.

TAI

Larian studios. (2023). Baldur's Gate 3 (patch 4). [videopeli]. Larian Studios.

Fox, T. (2015). Undertale. [videopeli]. Fangamer.

(Saarinen, 2019)

(Slush, 2019)

Youtube-tallenteesta merkitään tekijä, jos se on tallenteen yhteydestä löydettävissä. Jos videosta ei löydy tekijää, niin tekijän paikalle merkitään lataaja. Julkaisuaika on webinaarin pitopäivä. Videon nimen jälkeen laitetaan sulkuihin tallenteen muoto [video] ja sen jälkeen youtube-kanavan nimi, jos se on eri kuin lataaja ja alusta. Sen jälkeen saatavilla-tieto ja URL.

Saarinen, E. (1.3.2019). Paras versio itsestäsi [video]. Aalto University. Youtube. Saatavilla 12.2.2020 https://www.youtube.com/watch?v=lBzF89EuLE8

Slush. (12.12.2019). The Slush 2019 Aftermovie [video]. Youtube. Saatavilla 12.2.2020 https://www.youtube.com/watch?v=KdXHH2NK2YM

Etkö löydä hakemaasi vastausta? Puuttuuko esimerkki käyttämästäsi lähdetyypistä? Lähetä s-posti alla olevaan osoitteeseen.

kirjastonopetus@kamk.fi

Lähdeviitteiden tekemisessä voi käyttää apuna viitteidenhallintaohjelmaa. Viitteidenhallintaohjelmaan voit tallentaa ja kerätä itsellesi viitetietoja eri tiedonlähteistä, tehdä lähdeviittaukset työhösi ja luoda lähdeluettelon haluamallasi viittaustyylillä. Viitteidenhallintaohjelmia on esimerkiksi Mendeley, Zotero ja Endnote. Kirjaston oppaista löytyy ohjeistus Mendeleyn käyttöönottoon,