Skip to main content

Opinnäytetyön tekijän opas: Lähdeviitteet ja lähdeluettelo (APA6)

Yleistä lähdeviitteistä

Yleisesti käytössä olevia viitteen merkitsemistapoja on kansallisesti ja kansainvälisesti useita. KAMKissa noudatetaan tässä esitettyä käytäntöä. Kun julkaiseet tekstisi jossakin muualla, tarkista aina, että  käytät ko. julkaisun, oppilaitoksen tai laitoksen käytänteitä. Tämä lähteiden merkintätapa noudattaa pääosin APA 6 -tyylin ohjeistuksia.

Lähteiden hallinnan ja lähdeluettelon tekemisen apuna voi hyödyntää RefWorks-viitteidenhallintaohjelmaa.

Viittaaminen tekstin sisällä

Lähdeviite kertoo lukijalle, kenen esittämistä tiedoista on kyse. Viite kirjoitetaan sulkeisiin lainatun kohdan päätyttyä, esimerkiksi virkkeen tai kappaleen loppuun. Viite merkitään sekä referoidun että samasanaisen lainauksen loppuun. ​

Viite tarvitaan myös esimerkiksi suulliseen tiedonantoon, kuvioon tai taulukkoon viitatessa.

Tekstissä lähdeviiteeseen merkitään sulkeisiin tekijän sukunimi ja julkaisun painovuosi, pilkku sivu tai sivut joita on käytetty. Jos viitataan koko lähteeseen, sivunumeroita ei käytetä. Sähköisissä lähteissä ei aina käytetä sivunumeroita, silloin niitä ei mainita.

Jos julkaisuvuotta ei ole tiedossa, tekstin sisällä olevaan viitteeseen merkitään vuoden tilalle n.d. ja lähdeluetteloon N.d.

 

Pisteen paikka viitteessä

Pisteen paikka viitteessä riippuu siitä, koskeeko viite yhtä vai useampaa viitettä edeltävää virkettä.

Jos lainausta lähteestä on vain yhdessä edeltävässä virkkeessä, piste tulee sulkujen ulkopuolelle:

 (Wilenius 2016, 67).

Jos viitataan useampaan edeltävään virkkeeseen, piste merkitään lauseen loppuun ennen viitteen alkua sekä sulkujen sisäpuolelle:

Yritys tarvitsee vision, joka motivoi työntekijöitä. Vision täytyy ohittaa kapeat liiketoiminnan tavoitteet. (Wilenius 2016, 155.)

Teos

Viite teokseen muodostetaan tekijän nimestä, julkaisuvuodesta ja sivunumerosta. Jos viitataan koko teokseen, ei sivunumeroa tarvita.

(Sarja 2016, 180–181)

Lähdeluettelossa teoksesta ilmoitetaan tekijän sukunimi, etunimen alkukirjain, julkaisuvuosi sulkeissa, teoksen nimi kursiivilla, painos (jos on useita) lyhteenä p. tai uud. p., mahdollinen julkaisusarjan nimi ja numero sekä kustantajan kotipaikka ja kustantaja kaksoispisteellä erotettuna edellisestä. Jos tekijä(t) ovat toimittajia, tieto laitetaan sulkuihin tekijätietojen jälkeen.

Sarja, T. (2016). Kuka oikein tietää. Jyväskylä: Docendo.

Jos lähteenä käytetään e-versiota, jätetään teoksesta pois kustantaja ja kustantajan kotipaikka. Saatavilla-tietoon merkitään linkki teokseen  tai polku e-kirjapalveluun, jonka kautta e-kirja on luettavissa.

Gans, J. (2016). The disruption dilemma. Saatavilla http://www.kamk.fi/kirjasto, Ebook Central.

Teos, jolla on kaksi tai useampia tekijöitä

Jos tekijöitä on kaksi, molemmat kirjoittajat mainitaan aina. Tekstissä käytetään tekijöiden nimien välissä ja-sanaa, mutta sulkuihin tulee tekijöiden väliin &-merkki:

Jos tekijöitä on kolmesta viiteen, luetellaan ensimmäistä kertaa mainittaessa kaikki nimet.

Jos tekijöitä on kuusi tai useampia, voidaan jo ensimmäistä kertaa viitattaessa mainita vain ensimmäinen tekijä. 

Myöhemmin samaan lähteeseen viitattaessa ensimmäisen nimen jälkeen kirjoitetaan ym.

(Haasio, Ojaranta & Mattila 2018, 12)  myöhemmin  (Haasio ym. 2018, 12)

Lähdeluetteloon merkitään aina kaikki tekijät.

Haasio, A., Ojaranta, A. & Mattila, M. (2018). Valheen jäljillä. Vantaa: BTJ  Finland Oy.

Useita lähteitä samassa viitteessä

Jos teksti perustuu useampaan eri lähteeseen, viitteet erotetaan toisistaan puolipisteellä. Lähteiden esittämisjärjestys voi perustua aakkosjärjestykseen, mutta se voi olla myös lähteiden aika- tai tärkeysjärjestys. Valittua järjestysperiaatetta on noudatettava johdonmukaisesti.

 

Viittaus saman tekijän eri teoksiin

Kun viitataan saman tekijän useaan julkaisuun, julkaisut merkitään aikajärjestyksessä ja vuosiluvut erotetaan toisistaan pilkuilla.

Hirsjärven teoksista löytyy ohjeita tutkimuksen raportoinnista  (1993, 1988, 2007).

Jos viitataan lähteiden tietyille sivuille, erotetaan julkaisut toisistaan puolipisteillä.

Kun viitataan saman tekijän useaan julkaisuun samalta vuodelta, julkaisut erotetaan toisistaan pienaakkosilla. Lähdeluettelossa ko. julkaisut järjestetään julkaisujen alkukirjaimen  mukaan. 

Kortelainen 2018a, 111

Kortelainen 2018b, 201

 

Viittaus teoksen eri sivulle

Jos viitataan samassa viitteessä saman lähteen eri sivuille, sivut erotetaan toisistaan pilkulla. Jos viite kohdistuu laajempaan yhtenäiseen jaksoon lähteessä, sivut merkitään rajakohtailmauksena ajatusviivan kanssa.

Jokaisen tutkijan velvollisuus on noudattaa tietosuojalainsäädäntöä (Kuula 2006, 64,72).

Omaelämäkerrallinen kirjoittaminen auttaa nykyhetken jäsentämisessä (Vilkko 1999, 20–37).

Viittaus toissijaiseen lähteeseen

Lähteenä käytetään ensisijaisesti alkuperäistä lähdettä, jossa asia on esitetty ensimmäistä kertaa. Toissijaista lähdettä on saatettu referoida virheellisesti.

Jos alkuperäistä lähdettä ei kuitenkaan ole mahdollista saada käyttöön, lähdeviitteeksi merkitään se teos, josta lainaus on otettu ja alkuperäinen lähde ilmoitetaan omassa tekstissä. Lähdeluetteloon merkitään vain se lähde, jota kirjoittaja itse käyttää.

​Heikkisen (2010, 42) mukaan Allender ym. (2006)

Heikkinen, T. (2010). Ikääntyvien suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Väitöskirja. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto. 

Sähköiset lähteet

Sähköiset lähteet voivat olla avoimesti kaikkien käytettävissä tai julkaisuja, joihin kirjasto on ostanut lukuoikeuden. Kirjaston maksullisista tietokannoista löytvään aineistoon kirjaudutaan KAMit-tunnuksilla.

Sähköisiin lähteisiin viitataan pääsääntöisesti samalla tavoin kuin painettuihin. Jos kyse on lähteestä, jolla ei ole henkilötekijää, viite rakennetaan yhteisötekijän mukaan. Jos dokumentista ilmenee selkeästi julkaisuajankohta, se merkitään viitteeseen ja lähdeluetteloon. Yhteisötekijän nimen lisäksi merkitään lähdeviitteeseen lainatun sivun ja mahdollisen alasivun nimi. 

Sähköiset lähteet lähdeluettelossa

Sähköisten lähteiden linkit merkitään lähdeluettelomerkinnän loppuun ilman loppupistettä. Linkin eteen merkitään tieto ”saatavilla”. Jos on kyse nettisivustosta, jonka sisältö voi muuttua, merkitään päiväys, jolloin tieto on otettu internetistä. Jos julkaisussa on pysyvä osoite, esim. DOI-numero, päiväystä ei tarvita.

Jos lähde on avoimessa verkossa, linkiksi  valitaan mahdollisimman tarkka www-osoite, josta käytetty lähde aukeaa suoraan. Jos lähteelle löytyy pysyvä osoite, käytetään sitä. Jos julkaisuvuotta ei löydy, käytetään n.d. -merkintää.  Voit valita käytätkö merkintätapaa  Sivuston nimi. Vuosi.  Yhteisötekijä. Saatavilla päiväys ja www-osoite. TAI Yhteisötekijä. Vuosi. Sivuston nimi. Saatavilla päiväys ja www-osoite.

Päiväystä ei tarvita, jos julkaisulla on pysyvät osoite.

                         Esimerkki avoimesta nettilähteestä:

(Retkipyöräily 2017)

Retkipyöräily. (2017). Metsähallitus. Saatavilla 28.2.2018. http://www.luontoon.fi/pyoraily/retkipyoraily

TAI

Metsähallitus. (2017). Retkipyöräily. Saatavilla 28.2.208. http://www.luontoon.fi/pyoraily/retkipyoraily

Jos aineisto on talletettu johonkin tietokantaan tai käyttö vaatii erillistä kirjautumista, saatavilla-tietoon ilmoitetaan julkaisun pysyvä osoite tai polku tietokantaan, josta julkaisu on otettu.  Verkkoaineistosta ei aina löydy sivunumeroita, jolloin ne voi jättää pois.

                         Esimerkki tietokannasta löytyvästä artikkelista:

Bhatia, T. & Verma, A. (2017). Data security in mobile cloud computing paradigm: a survey, taxonomy and open research issues. Journal of Supercomputing. 73(6), 2558–2631. doi:10.007/s1127-016-1945-y

Esimerkki tietokannasta löytyvästä ekirjasta.

Stewart, D.& Saren, M.M. (2014). The marketing pathfinder: Core concepts and live cases (1). Somerset, GB: John Wiley & Sons. Viitattu 28.2.2017. http://kamk.fi,kirjasto, Ebook Central.

Artikkeli aikakaus- ja sanomalehdessä

Viite aikakauslehdessä julkaistuun artikkeliin  muodostetaan kirjoittajan nimestä, julkaisuvuodesta ja sivunumerosta.

                      (Palo, Palonen, Koivisto & Åsted-Kurki 2018, 5)    myöhemmin (Palo ym. 2018, 5)

(Khanji 2017, 17)

Lähdeluetteloon merkitään kirjoittajan nimi, julkaisuvuosi, artikkelin nimi, lehden nimi kursiivilla, mahdollinen vuosikerta, lehden numero tai päivämäärä ja sivu(t), jo(i)lla artikkeli on. Lehdessä ei ole aina mainittu vuosikertaa, silloin riittää lehden numero. Jos julkaisusta löytyy pysyvä osoite, käytä sitä. Verkko-osoitetta ei tarvitse merkitä lehdestä, joka ilmestyy myös painettuna.

Palo, S., Palonen, M. Koivisto, A-M & Åsted-Kurki, P. (2018). Hoitotyön opiskelijoiden suhtautuminen       potilaiden läheisiin:  FINC-  NsA -mittarin arviointi. Tutkiva hoitotyö 16(1), 3–11.

Khnaji, K. (2017). Uudet proteiinivalmisteet, jotka sopivat kasvissyöjillekin. Ravitsemusasiantuntija, 1,16–18.

Sanomalehden artikkeliin viitataan kirjoittajan nimen mukaan, mikäli sellainen on ilmoitettu. Viitteeseen merkitään myös julkaisuvuosi ja sivunumero.

Päivittäin ilmestyvistä sanomalehdistä lähdeluetteloon riittää lehden ilmestymispäivä ja sivunumero. 

 

Artikkeli toimitetussa teoksessa

Jos viitataan teksissä artikkeliin, joka sisältyy kokoomateokseen (ns. artikkelikirja, toimitettu teos), merkitään viitteeseen artikkelin kirjoittajan nimi:

(Nyström 2015,49)

Kokoomateoksesta ilmoitetaan viitatun artikkelin tekijä, julkaisuvuosi sulkeissa ja artikkelin nimi. Tämän jälkeen merkitään koko julkaisun nimi kursiivilla sekä sulkuihin ne sivut, joilla artikkeli julkaisussa sijaitsee. Lopuksi painetusta teoksesta kustantajan kotipaikka ja kustantaja. E-kirjasta riittää vain linkki.

Nyström, A. (2016). Ärjänsaaren turvallisuussuunnitelma. Teoksessa M. Keränen & J. Järviluoma (toim.) Ärjänsaaren kehittämissuunnitelma. (48–59). Kajaanin ammattikorkeakoulu.  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-9853-85-4

Opinnäytteet

Viite opinnäytteeseen muodostetaan opinnäytteen tekijän nimestä, julkaisuvuodesta ja sivunumerosta, Jos viitataan koko teokseen, ei sivunumeroa tarvita.

(Leppänen 2015)

Lähdeluetteloon merkitään tekijän sukunimi, etunimen alkukirjain, julkaisuvuosi sulkeissa, opinnäytteen nimi kursiivilla. Merkintä opinnäytetyöstä, koulutusohjelmasta ja korkeakoulusta laitetaan lähdeluettelomerkinnän loppuun ennen mahdollista www-osoitetta. Jos opinnäytetyö on julkaistu julkaisusarjassa, laitetaan julkaisusarjan nimi sulkuihin ja kustantajatiedot normaalisti.

Korhonen, E. & Mannerjärvi, I.  (2018). Henkilökohtainen asiakaspalvelu ja palvelupolku Vuokatissa. AMK-opinnäytetyö. Kajaanin ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018082214606

Käypä hoito -suositukset

Käypä hoito -suosituksien viitteisiin merkitään suosituksen nimi, mistä suosituksesta on kyse sekä julkaisuvuosi. Lähdemerkintään tulee  sulkuihin suosituksen julkaisemisen tarkka päiväys sekä suosituksen julkaisija.

(Liikunta 2006)

Liikunta. (2016). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Viitattu 28.2.2018. Http://www.kaypahoito.fi

Lait ja asetukset

Kun lain (L) tai asetuksen (A) nimi mainitaan tekstissä, viitteeseen merkitään säädöksen numero ja vuosiluku.

Ammattikorkeakoululaissa (L 932/2014) säädetään...

Ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin...(L 932/2014.)

Lähdeluetteloon merkitään lain tai asetuksen numero ja vuosiluku siihen aakkosjärjestyksen kohtaan, johon se lain (L) tai asetuksen (A) lyhenteen mukaan kuuluu. 

A 1460/2015. Valtioneuvoston asetus ulkomailla suoritettuja korkeakouluopintoja täydentävistä opinnoista. Saatavilla http://www.kamk.fi/kirjasto, Suomen Laki.

 

Henkilökohtainen tiedonanto ja asiantuntijaluento

Viittaus henkilökohtaiseen tiedonantoon

Henkilökohtaiseen tiedonantoon esim. (puhelinkeskustelu, kirje, sähköposti) merkitään sukunimi ja etunimi sekä mahdollisimman tarkka päivämäärä:

​(Kaija Alasalmi, sähköposti 1.8.2018.)

Alasalmi, K. (2018). Erikoissairaanhoitaja. Sähköposti 1.8.2018.

Asiantuntijaluentoon viitataan luennon pitäjän sukunimellä ja luennonpitovuodella.

(Jokinen 2017)

Jokinen, R. (2017). Tiedonhaun keskeiset käsitteet [Luentotallenne]. Kajaani: Kajaanin ammattikorkeakoulu. Saatavilla KAMKin Intrassa.

 

 

Tallenteet ja äänikirjat

Youtube-tallenteesta merkitään tekijä, jos se on tallenteen yhteydestä löydettävissä. Tekijän jälkeen merkitään hakasulkuihin [videon lataajan nimi / nimimerkki] sekä  (lataamispäiväys) sulkuihin. Jos videosta ei löydy tekijää, niin tekijän paikalle merkitään lataaja. Videon nimen jälkeen laitetaan sulkuihin tallenteen muoto (video).

 

Luentotallenteesta annetaan riittävät tiedot luennon löytymisen varmistamiseksi

(Suomela & Tolonen 2017)

Suomela, A. &  Tolonen, J. (17.4.2017). Tiedonhaun perusteet [Luentotallenne]. Kajaani: Kajaanin ammattikorkeakoulu. Saatavilla KAMKin intrassa.

 

Äänikirjat 

Lähdeviitteeseen merkitään alkuperäinen teos. Lähdeluettelomerkintään lisätään hakasulkeisiin äänikirjapalvelu ja vuosi, jolloin äänite on tehty. Sivunumeroita ei tarvitse merkitä, koska niitä ei yleensä äänitteissä kerrota.

(Hirsjärvi 2007)

Hirsjärvi, S. (2007). Tutki ja kirjoita (audio). Helsinki: Tammi.  [Celia äänikirjapalvelu 2007].

  • Kajaanin ammattikorkeakoulu
  • PL 52, Ketunpolku 3
  • 87101 KAJAANI
  • puh (08) 618 991
  • kajaanin.amk@kamk.fi
-->