Kuvaopas: Taiteellinen toiminta

​Tekijänoikeus taideteokseen syntyy tekijälle tai tekijöille

Tekijänoikeus esimerkiksi opiskelijan luomiin materiaaleihin syntyy tekijänoikeuslain 1 §:n mukaisesti tekijälle eli opiskelijalle. Opintoprojekteissa opettajalla on yleensä pedagoginen rooli ja tekijät ovat siksi opiskelijoita. ​

Mitä oikeuksia tekijänoikeus sisältää? 

Tekijänoikeus sisältää tekijän taloudelliset ja moraaliset oikeudet. Taloudelliset oikeudet sisältävät oikeuden määrätä teoksen valmistamisesta ja yleisön saataville saattamisesta.​ Tekijän moraaliset oikeudet sisältävät isyysoikeuden sekä kunnioittamisoikeuden. Isyysoikeuden mukaisesti tekijä on ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii (tekijänoikeuslain 3 § 1 momentti). Tekijällä on oikeus päättää, missä muodossa hänen nimensä ilmoitetaan, eikä tästä muodosta poikkeaminen ole yleensä hyvän tavan mukaista. 

Kunnioittamisoikeuden mukaisesti teosta ei saa muuttaa tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tai omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla eikä sitä saa myöskään saattaa yleisön saataviin tekijää sanotuin tavoin loukkaavassa muodossa tai yhteydessä. Säännöksen arvioinnissa tärkeitä mittapuita ovat muun muassa kyseisen teoslajin ominaispiirteet, teoksen taiteellinen arvo ja merkitys sekä alkuperäinen esittämistapa. Esimerkiksi Tekijänoikeusneuvoston ratkaisussa 2017:4 oli kyse Bjarne Melgaardin maalauksista, jotka muistuttivat Miina Äkkijyrkän kuuluisia lehmäaiheisia teoksia. Tapauksessa päädyttiin siihen, että kyse oli sallitusta parodiasta. Parodioita koskevista ratkaisuista voi lukea lisää tästä.

Mitä lähioikeudet ovat ja kuinka ne tulee huomioida taiteellisessa toiminnassa?

Lähioikeuksiksi nimitetään tekijänoikeuslain 5 luvussa säänneltyjä suojamuotoja, joita voidaan luonnehtia tekijänoikeuden lähisukulaisiksi. Näitä ovat esimerkiksi esittävän taitelijan suoja ja tuottajan suoja. 

Esittävän taiteilijan suoja (45 §)

Suojan kohteena esittävän taiteilijan esitys - itse esityksen ei tarvitse olla itsenäinen tai omaperäinen. Esittämisen kohteena tosin täytyy olla tekijänoikeuslain 1 §:ssä tarkoitettu kirjallinen tai taiteellinen teos taikka kansanperinne (Harenko, Kristiina – Niiranen, Valtteri – Tarkela, Pekka: Tekijänoikeus. Talentum Pro. Helsinki 2016. s. 435). Harrastelijan suoritusta suojataan samalla tavoin kuin ammattilaisenkin (KM 1987:8, s. 27-28). Esityksen tulee kuitenkin kuulua esittävän taiteen alaan. WIPO:n esitys- ja äänitesopimuksen 2(a) artiklassa esittämistä ja esittäjän toimintaa on kuvattu ilmaisulla “.. näyttelevät, laulavat, tulkitsevat tai muulla tavalla esittävät kirjallisia tai taiteellisia teoksia taikka kansanperinteen ilmentymiä” (HE 29/2004, s. 40). 

Suoja syntyy esittävälle taiteilijalle itselleen. Tällöin kirjallisen tai taiteellisen teoksen taikka kansanperinteen esitystä ei esittävän taiteilijan suostumuksetta saa 1) tallentaa laitteelle, jonka avulla esitys voidaan toisintaa, eikä 2) saattaa yleisön saataviin radion tai television välityksellä taikka suoraan siirtämällä. Lähioikeuden suoja on 50 vuotta tallentamisvuodesta, kuitenkin siten, että musiikkitallenteen suoja-aika on 70 vuotta tallentamisvuodesta. 

Äänitallenteen tuottajan suoja (46 §)​

Äänitallenteen tuottajan suoja on luonteeltaan erilainen kuin musiikin tekijän tekijänoikeussuoja tai esiintyvän taiteilijan lähioikeussuoja. Äänitetuottajan suoja ei ole luovan työn tuloksen tai taiteellisen esityksen suojaa, vaan kyse on pikemminkin kaupallisesta kilpailusuojasta. Toisin kuin tekijä tai esittäjä, äänitetuottaja voi olla myös alun perin oikeushenkilö kuten yritys tai muu yhteisö.

Tekijänoikeuslaissa äänitetuottajalla tarkoitetaan sitä luonnollista tai oikeushenkilöä, joka ensimmäisenä tallentaa esityksen äänen. Tuottaja ei tarvitse itse käytännössä osallistua varsinaiseen tekniseen tai mekaaniseen äänitteen valmistustyöhön. Riittää, että tuottaja kantaa taloudellisen ja toiminnallisen vastuun äänitteen valmistamisesta. Usein tuottajana on levy-yhtiö.

Äänite

Äänite voi olla mikä tahansa tallenne, mutta sen tulee olla tarkoitettu ainoastaan kuultavaksi. Jos tallenne sisältää myös kuvaa, kyseessä ei voi olla tekijänoikeuslaissa tarkoitettu äänitallenne. Äänitteelle ei ole asetettu minkäänlaisia laadullisia tai sisällöllisiä vaatimuksia. Siten tallennettavan äänen ei tarvitse olla teos tai muu suojan kohde. Esimerkiksi sateen ääntä tai hyönteisten surinan äänittäminen antaa tuottajalleen saman oikeuden kuin musiikkiesityksen sisältävän tallenteen tuottaminen. Edellytyksenä on kuitenkin, että tallentamisen kohteena pitää olla jotakin aistittavissa olevaa ääntä.

Audiovisuaalisen tallenteen tuottaja (46 a §)

Pykälä säätää liikkuvia kuvia sisältävän filmin tai muun laitteen valmistajan eli elokuvantuottajan suojasta. Elokuvantuottaja on se luonnollinen tai oikeushenkilö, joka taloudellisesti vastaa kuvatallenteen tuotannosta. Elokuvatuottajan suoja ei ulotu elokuvan yksittäisiin kuviin, vaan nämä voivat saada suojaa lain 1 §:n mukaisina valokuvateoksina tai 49 a §:n mukaisina valokuvina. 

Oikeudet kattavat oikeuden määrätä elokuvatallenteen kopioinnista, elokuvatallenteen tai sen kopioiden levittämisestä yleisön keskuuteen sekä elokuvatallenteen välittämisestä yleisölle johtimitse tai johtimitta siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada tallennettu aineisto saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana. Elokuvan tilauspalvelut kuuluvat elokuvatuottajan yksinoikeuden piiriin tietoyhteiskuntadirektiivin 3 artiklan 2 kohdan c alakohdan edellyttämällä tavalla. Elokuvatuottajan suoja on voimassa 50 vuotta tallentamisvuodesta. 

Kolmansien tekemän materiaalin hyödyntäminen taiteellisessa toiminnassa

Soveltuvat tekijänoikeuden poikkeussäännökset

Tekijänoikeuslain 2 luku sisältää rajoitussäännöksiä tekijän taloudellisiin oikeuksiin. Koska tekijän määräysvalta perustuu lain antamaan yksinoikeuteen, on rajoitussäännöksiä tulkittava ahtaasti. ​ Sopimusten sitovuuden periaatteesta puolestaan seuraa se, että jos aineisto on hankittu käytettäväksi tietyillä sopimuksen ehdoilla, näitä ehtoja on noudatettava sopimusosapuolten keskinäisessä suhteessa myös silloin, kun jokin rajoitussäännös sallisi aineiston laajemman käytön. (HE 28/2004.) 

​Rajoitussäännösten soveltumisen yleisistä edellytyksistä säädetään tekijänoikeuslain 11 §:ssä. Rajoitussäännöksen hyödyntäminen edellyttää, että lainattava teos on julkistettu, lähde ja tekijä mainitaan sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii ja että hyödyntäjällä on teos tai muu aineisto laillisesti hallussaan. Teos on julkistettu, kun se on tekijän luvalla saatettu julkisuuteen, esimerkiksi näyttelyyn tai avoimille verkkosivulle. Laillisen lähteen vaatimus tarkoittaa sitä, että esimerkiksi verkkosivu, jolta lataat kuvan, on sellainen, että on kuva siellä kuvan oikeudenhaltijoiden luvalla. Jos kuva on alunperin luvattomasti ladattu verkkosivulle, ei kuvien kopioiminen sieltä ole sallittua siteerausoikeuden nojalla. 

Sitaatti, tekijänoikeuslain 22 §

Tekijänoikeuslain 22 §:n mukaisesti julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. 

Siteerausoikeuden käyttäminen edellyttää edellä mainittujen yleisedellytyksien lisäksi (sopimus ei kiellä siteeraamista, lainattavan teoksen tulee olla julkistettu, nimi ja lähde on mainittava sekä lähteen on oltava laillinen) 22 §:n edellytysten täyttymistä. Tällöin lainaajan ei tarvitse kysyä oikeudenhaltijalta lupaa hänen teoksensa käyttämiseen osana lainaajan omaa teosta eikä maksaa oikeudenhaltijalle korvausta tämän teoksen tai sen osan käyttämisestä. Säännös antaa oikeuden käyttää tekijänoikeudellisesti suojattua aineistoa toisessa yhteydessä, osana uutta teosta. Siteerausoikeus koskee kaikkia teoslajeja eli 22 §:n nojalla voi siteerata myös kuvia.  

Yleisten edellytysten lisäksi siteerauksen tulee täyttää vaatimukset käytön hyvän tavan mukaisuudesta ja siteerauksen tarkoituksen edellyttämästä laajuudesta. Hyvän tavan mukaisuutta koskevan vaatimuksen tärkein merkitys on, että se edellyttää lainattavalta ja lainatulta teokselta asiallista yhteyttä. Asiallisen yhteyden vaatimus koskee lainatun ja lainaavan teoksen suhdetta eli sitä, mitä tarkoitusta varten lainaus on sallittu. Esimerkiksi Lapulaisooppera tapauksessa näytelmäkirjailijan (KKO 1971-II-44), joka tarkoituksin saattaa toisesta teoksesta ilmenevä aatteellinen ja yhteiskunnallinen näkemys arvostelun kohteeksi oli lähdeteosta mainitsematta lainannut omaan, uutena ja itsenäisenä pidettävään teokseensa laajahkoja osia mainitusta toisesta teoksesta, ei, huomioon ottaen myös teosten kirjallisen lajin erilaisuus, katsottu ottaneen lainauksia laajemmalti kuin sanottu tarkoitus oli edellyttänyt. 

​​Elokuvateoksessa käytetystä hyväksyttävästä sitaatista mainittiin tekijänoikeusneuvoston lausunnossa 1989:15 jossa sitattisäännöksen perusteella hyväksyttävää käyttöä oli historiallista tapahtumaa selostavaan elokuvaan sisällytetyt otokset itse tapahtumaa kuvaavasta dokumenttielokuvasta. Lisäksi lausunnossa korostettiin, että sallituiksi elokuvasitaateiksi on yleensä katsottu lyhyet, muutaman sekunnin mittaiset välähdykset toisesta elokuvasta ja että hyvä tapa edellyttää lähdeteoksen ja tekijän tai tekijöiden nimen mainitsemista sitaatin yhteydessä. Vetoamisfunktion ja asiallisen yhteyden puuttumisen vuoksi pelkistä sitaateista koottua teosta ei ole sallittua tehdä ilman oikeudenhaltijan lupaa. (Harenko, Kristiina – Niiranen, Valtteri – Tarkela, Pekka: Tekijänoikeus. Talentum Pro. Helsinki 2016. s. 203-205)

Muu lupa, kuten lupa oikeudenhaltijalta 

Mikäli haluat hyödyntää kolmansien aineistoa sitaattisäännöksiä laajemmin tai jos aineiston lisenssiehdoissa kielletään esimerkiksi kuvien käyttö, voit myös kysyä lupaa oikeudenhaltijalta erikseen tai sitten hän voi antaa luvan aineistonsa käyttöön luvan sopimuksella.

Creative Commons -lisenssi on käyttölupa, joka antaa käyttäjän valinnan mukaan lisäoikeuksia materiaalin hyödyntämiseen. Lisenssisopimuksen laajuus ja lisenssisopimuksen sallimat käyttötavat selviävät lisenssin nimestä ja siihen liittyvästä logosta. Nämä puolestaan linkittyvät lisenssin tarkkaan juridiseen sisältöön ja sallitun käytön selitykseen. Näin lisenssin sallima käyttö on voitu määritellä sekä helposti ymmärrettävässä muodossa että tarkasti. CC BY -käyttöluvalla lisensoidusta materiaalista voi tehdä myös johdannaisteoksia. 

Kun taiteellinen produktio tehdään yhteistyössä on olennaista se, että kaikki teoksen tekemiseen osallistuvat tahot, opiskelijat, korkeakoulu ja mahdolliset kumppanit, sopivat tekijänoikeudesta. Esimerkiksi Taideyliopistossa käytetään seuraavaa sopimusta, jossa opiskelijat antavat käyttöoikeuksia opintoihin sisältyvään teokseen tai esitykseen. Sopimusmalliesimerkkejä löydät täältä.
 
Kaikille luovaan työhön ja luovan työn esittämiseen osallistuville henkilöille syntyy tekijänoikeuslain mukaisia oikeuksia. Esimerkiksi videoituun musiikkiteatteriesitykseen syntyy tekijänoikeus käsikirjoittajalle, koreografille, teosta muokanneelle dramaturgille, teokseen musiikkia säveltäneelle säveltäjälle, teoksen omaperäiset lavasteet suunnitelleelle lavastajalle, teoksen itsenäisen ja omaperäisen puvustuksen suunnittelusta vastanneelle puvustajalle sekä itsenäisen ja omaperäisen valaistuksen tehneelle. Tämän lisäksi esittävän taitelijan lähioikeus syntyy teosten esittäjille, muusikoille ja näyttelijöille. Valokuvaajalle ja videokuvaajalle syntyy valokuvaajan lähioikeus tai teoksen tekijänoikeus valokuvaan tai videokuvaan, kuitenkin siten, että heillä on tekijänoikeus vain omaan kuvaansa ja he eivät voi käyttää oikeutta kuvaan ilman kuvassa esiintyvien oikeudenhaltijoiden suostumista. Jos teoksesta tehdään juliste, käsiohjelma tai muuta markkinointimateriaalia, jonka suunnittelee graafinen suunnittelija, voi myös graafiselle suunnittelijalle syntyä tekijänoikeus luomaansa materiaaliin. Korkeakoululle videon tuottajana syntyy itsenäinen tuottajan lähioikeus. Jotta video voidaan tallentaa, esittää ja markkinoida, tulee korkeakoulun lisäksi saada käyttölupa kaikilta teoksen tekemiseen osallistuneilta oikeudenhaltijoilta.

Yksin tehtävän työn osalta tarvitaan tekijänoikeuslupa korkeakoulun käyttöön, viestintään ja markkinointiin. Tekijänoikeus on erillinen kysymys siitä, kuka omistaa fyysisen taideteoksen kuten maalauksen. Tekijänoikeusneuvoston ratkaisun mukaan, vaikka tekijänoikeuden omistus säilyy opiskelijalla, säilyy fyysisten materiaalien omistajuus ne hankkineella korkeakoululla.

Erityisen haasteen tekijänoikeudesta sopimiselle luo se, että teosten jakelukanavaksi ovat muodostuneet sosiaalisen median palvelut, esimerkiksi videoiden osalta YouTube. Jotta esimerkin videota voitaisiin esittää korkeakoulun YouTube -kanavalla, tulee sopia niin laajoista käyttöoikeuksista, että YouTube käyttö on mahdollista. Laaja sopiminen mahdollistaa myös sen, että kukin opiskelija voi laittaa osia esityksestä tai koko esityksen omaan digitaaliseen portfolioonsa, jossa esittelee omaa osaamistaan.

Teoksen muuttaminen vaikuttaa sekä tekijän taloudellisiin oikeuksiin että moraalisiin oikeuksiin. Taloudellisiin oikeuksiin kuuluu oikeus määrätä kappaleen valmistamisesta ja yleisön saataviin saattamisesta, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen. Tekijänoikeuslaki edellyttää, että muuttamisoikeudesta sovitaan aina nimenomaisesti. Jos muuttamiseen ei ole saatu lupaa, ei teosta saa muuttaa. Kuitenkin, on mahdollista tehdä uusi, itsenäinen, omaperäinen teos, esimerkiksi maalaus, piirrustus tai näytelmä, jossa on käytetty lähtökohtana tai inspiraationa aikaisemmin tehtyä teosta. Kukaan ei luo teosta tyhjiössä, vaan tekijät saavat vaikutteita toisilta tekijöiltä ja toisista teoksista. Aiemmista teoksista saa vapaasti hyödyntää juonta ja ideoita, koska nämä eivät kuulu tekijänoikeussuojan piiriin. Vapaata muuttamista koskeva kysymys voi käytännössä tulla esiin esimerkiksi parodioiden, tietosisällön käyttämisen ja erilaisten konsepti- ja formaattitasoisten ilmiöiden yhteydessä.

Kaikkien teosten digitaaliseen kappaleen valmistamiseen ja tällaisen digitaalisen kappaleen muuttamiseen liittyy se ongelma, että jos kappaleen valmistaminen ei ole tehty yksityistä käyttätarkoitusta varten, tulisi jo kappaleen valmistamiseen saada alkuperäisen tekijän lupa.

Esimerkiksi Tekijänoikeusneuvoston lausunnossa 2017:4 oli kyse parodiasta, joka oli vapaa muunnelma. Tapauksessa B:n teosten käyttö toisessa kontekstissa ja tarkoituksessa poikkesivat Neuvoston mukaan M:n teoksista. Tämä heijastelee B:lle tunnusomaista työtapaa yhdistellä provosoivia ja kiistanalaisia aineksia tuttuihin hahmoihin. Vähäisistä muutoksista huolimatta on saatu aikaan uusia ja itsenäisiä teoksia. B:n teoksia voidaan pidettiin siten M:n nyt kyseessä olevien teoksien ja niiden eläinhahmojen parodiointina.

Tekijänoikeus suojaa kokonaisten kirjallisten ja taiteellisten teosten lisäksi myös teoksen osia. Tämä tulee huomioida esimerkiksi kollaaseja tehdessä. Siten esimerkiksi maalauksen yksityiskohta tai romaanin kappale tai pienempikin osio voi saada lain 1 §:n mukaista suojaa. Suojaa voivat kuitenkin saada vain sellaiset teoksen osat, jotka ovat itsessään eli myös kokonaisuudesta erillään tarkasteltuna sillä tavoin itsenäisiä ja omaperäisiä, että ne yltävät teostasoon. Jos tätä rajausta ei tehtäisi, voisi romaanissa oleva yksittäinen sana tai kirjasinmerkki tulla suojatuksi ja yksinoikeuden kohteeksi vain sillä perusteella, että se kuuluu laajempaan taiteelliseen tai kirjalliseen kokonaisuuteen. Tämä johtaisi triviaalien yksityiskohtien ja esityksen tietosisällön suojaamiseen, mikä ei olisi tekijänoikeuden taustalla olevien yhteiskunnallisten ja kulttuuristen tavoitteiden mukaista.
 
Osia teoksesta voi hyödyntää tekijänoikeuslain 22 §:n nojalla, mikäli säännöksen kriteerit täyttyvät. Avoimesti julkaistuja kuvia voi käyttää kollaaseissa. Huomioi kuitenkin, että esimerkiksi No-Derivatives -ehto kieltää käytön kollaaseissa. Mikäli teos, jota hyödynnetään, on CC-lisensioitu tavalla (esimerkiksi CC BY tai ei kaupallisessa-tarkoituksessa CC-BY-NC), joka sallii teoksen muokkaamisen, ei erillistä käyttölupaa tarvita. Jos teet kollaasin CC BY -lisensoiduista kuvista, voit ladata teoksen myös sosiaaliseen mediaan.