Kuvaopas: Opinnäytteet

• Hyvä kuvasuunnitelma helpottaa opinnäytteen tekoa​ sekä havainnollistaa kuvaoikeuksia ja kuvalähteiden merkitsemistä
• Kuvasuunnitelma on eri asia kuin kuvien lähdeluettelo, mutta auttaa sen tekemisessä
• Kuvasuunnitelman voi tehdä esimerkiksi excel-taulukkoon, josta käy ilmi seuraavat asiat:
  • tekijä
  • paikka
  • vuosi
  • kuvassa olevat henkilöt ja siihen liittyvät huomiot
  • kuvan käyttätarkoitus: analysointi / viittaus vai kuvituskuvana
  • kaupallinen julkaisu vai korkeakoulun, tutkimuslaitoksen tai tieteellisen seuran  julkaisu,
  • mistä kuva on hankittu ja millä oikeuksilla

Tekijänoikeus opinnäytteeseen syntyy opiskelijalle

Tekijänoikeus opiskelijan luomiin materiaaleihin ja opinnäytteen kokonaisuuteen syntyy tekijänoikeuslain 1 §:n mukaisesti tekijälle eli opiskelijalle. Tekijänoikeus sisältää muun muassa oikeuden määrätä teoksen valmistamisesta ja yleisön saataville saattamisesta, eli opiskelija saa päättää esimerkiksi opinnäytteen julkaisemisesta ja siitä, julkaistaanko opinnäytteen koko teksti verkossa vai onko se kirjastossa luettavissa.

Mitä oikeuksia tekijänoikeus sisältää? ​

Tekijänoikeus sisältää tekijän taloudelliset ja moraaliset oikeudet. Taloudelliset oikeudet sisältävät oikeuden määrätä teoksen valmistamisesta ja yleisön saataville saattamisesta.​ Tekijän moraaliset oikeudet sisältävät isyysoikeuden sekä kunnioittamisoikeuden. Isyysoikeuden mukaisesti tekijä on ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii. Tekijällä on oikeus päättää, missä muodossa hänen nimensä ilmoitetaan, eikä tästä muodosta poikkeaminen ole yleensä hyvän tavan mukaista.  Kunnioittamisoikeuden mukaisesti teosta ei saa muuttaa tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tai omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla eikä sitä saa myöskään saattaa yleisön saataviin tekijää sanotuin tavoin loukkaavassa muodossa tai yhteydessä. Säännöksen arvioinnissa tärkeitä mittapuita ovat muun muassa kyseisen teoslajin ominaispiirteet, teoksen taiteellinen arvo ja merkitys sekä alkuperäinen esittämistapa. Esimerkiksi Tekijänoikeusneuvoston ratkaisussa 2017:4 oli kyse Bjarne Melgaardin maalauksista, jotka muistuttivat Miina Äkkijyrkän kuuluisia lehmäaiheisia teoksia. Tapauksessa päädyttiin siihen, että kyse oli sallitusta parodiasta. Kuvat teoksista esimerkiksi HS:n uutisesta. Parodioita koskevista ratkaisuista voi lukea lisää tästä.

Mitä lähioikeudet ovat ja kuinka ne tulee huomioida opinnäytteissä?

Lähioikeuksiksi nimitetään tekijänoikeuslain 5 luvussa säänneltyjä suojamuotoja, joita voidaan luonnehtia tekijänoikeuden lähisukulaisiksi. Esimerkiksi valokuvat tulevat suojatuksi ainakin lähioikeudella. Valokuvia suojataan aina vähintäänkin tekijänoikeuslain 49 a §:n mukaisella valokuvaajan lähioikeudella. 

Teossuojaa saavat valokuvat, jotka ilmentävät tekijänsä omaperäisyyttä. Omaperäisyyttä ilmentäväksi on Euroopan Unionin tuomioistuimen ratkaisussa Painer katsottu koulukuvaajan oppilaasta ottama koulukuva.

Kolmansien tekemän materiaalin hyödyntäminen opinnäytteessä

Soveltuvat tekijänoikeuden poikkeussäännökset

​
Tekijänoikeuslain 2 luku sisältää rajoitussäännöksiä tekijän taloudellisiin oikeuksiin. Koska tekijän määräysvalta perustuu lain antamaan yksinoikeuteen, on rajoitussäännöksiä tulkittava ahtaasti. Sopimusten sitovuuden periaatteesta puolestaan seuraa se, että jos aineisto on hankittu käytettäväksi tietyillä sopimuksen ehdoilla, näitä ehtoja on noudatettava sopimusosapuolten keskinäisessä suhteessa myös silloin, kun jokin rajoitussäännös sallisi aineiston laajemman käytön. (HE 28/2004.) Näin ollen, jos esimerkiksi kuvien käyttö sitaattina on käyttöehdoissa kielletty, ei rajoitussäännöksiä voi soveltaa.

Rajoitussäännösten soveltumisen yleisistä edellytyksistä säädetään tekijänoikeuslain 11 §:ssä. Rajoitussäännöksen hyödyntäminen edellyttää, että lainattava teos on julkistettu, lähde ja tekijä mainitaan sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii ja että hyödyntäjällä on teos tai muu aineisto laillisesti hallussaan. Teos on julkistettu, kun se on tekijän luvalla saatettu julkisuuteen, esimerkiksi näyttelyyn tai avoimille verkkosivulle. Laillisen lähteen vaatimus tarkoittaa sitä, että esimerkiksi verkkosivu, jolta lataat kuvan, on sellainen, että on kuva siellä kuvan oikeudenhaltijoiden luvalla. Jos kuva on alunperin luvattomasti ladattu verkkosivulle, ei kuvien kopioiminen sieltä ole sallittua siteerausoikeuden nojalla. Mikäli opiskelija itse on esimerkiksi valokuvannut kuvan, on selkeyden vuoksi syytä ilmoittaa myös oma nimensä, esimerkiksi näin; valokuva; Ossi Opiskelija. Lisäksi tulee mainita kuvassa esiintyvän kohteen osalta arkkitehti, suunnittelija, taiteilija tai esiintyvä taiteilija.

 
Kuvasitaatti, tekijänoikeuslain 25 §

Tekijänoikeuslain 25 §:n toinen momentti koskee kuvien siteeraamista. Säännöksen mukaan kuvia voidaan toisintaa ilman lupaa ja ilman korvausta arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen sillä edellytyksellä, että kuvilla on asiallinen yhteys tekstiin. Mikäli säännöksen soveltamisedellytykset eivät täyty, voi siteeraaminen vielä olla mahdollista tekijänoikeuslain 22 §:n nojalla.   

Oikeuden käyttäminen edellyttää tekijänoikeuslain 25 §:n mukaisten edellytysten lisäksi edellä mainittujen tekijänoikeuslain 11 §:n yleisedellytysten täyttymistä; sopimus ei kiellä siteeraamista, lainattavan teoksen tulee olla julkistettu, nimi ja lähde on mainittava sekä lähteen on oltava laillinen. Teos on julkistettu, kun se on tekijän luvalla saatettu julkisuuteen, esimerkiksi näyttelyyn tai avoimille verkkosivulle. Laillisen lähteen vaatimus tarkoittaa sitä, että esimerkiksi verkkosivu, jolta lataat kuvan, on sellainen, että on kuva siellä kuvan oikeudenhaltijoiden luvalla. Jos kuva on alunperin luvattomasti ladattu verkkosivulle, ei kuvien kopioiminen sieltä ole sallittua siteerausoikeuden nojalla. Kuva voi olla valokuva, piirros, valokuva taideteoksesta, kuva nuottikirjoituksesta, kaavio tai muu selittävä piirros tai muu kuva. Lain 22 § koskee pääsääntöisesti vain teoksen osien käyttöä, kun taas 25 § sallii kuvan käytön kokonaisuudessaan ei-kaupallisessa tarkoituksessa.

Hallituksen esityksen 287/1994 sivun 28-29 mukaan esityksen tieteellisyydelle asetettavat kriteerit ovat lain soveltamiskäytännössä muotoutuneet verraten laajoiksi. Säännöstä sovellettaessa ei ole vaadittu, että esitys on valmistettu korkeakoulun tai muun tutkimuslaitoksen piirissä tai julkaistu sellaisen toimesta. Myös muita kuin ainoastaan tiedeyhteisölle suunnattuja esityksiä on pidetty lain tarkoittamalla tavalla tieteellisinä. Tieteellisenä esityksenä  on pidetty sitä, että tieteellinen esitys on aiheen käsittelytavaltaan tieteellinen. Tekijänoikeusneuvoston lausunnon 1992:4 mukaan esimerkiksi Tiehallituksen julkaisu, valtatieverkon 2010 kehittämissuunnitelma, vaikutusselvitys 5 oli tieteellinen esitys. Esityksen tieteellinen arvo voi perustua myös esityksen systematisointiin, valintoihin ja esitystapaan.

Vastaavilla kriteereillä arvioidaan myös opinnäytetyötä. Opinnäytetyössä kuvan tulee valaista opinnäytteen tekstiä ja lähteitä tulee käyttää hyvän tieteellisen tavan mukaisesti. Lähteiden siteeraamisen tulee tapahtua hyvän siteerauskäytännön mukaisesti. Mikäli digitaalisen opinnäytteen halutaan olevan olevan tieteellinen esitys, on siinä oltava riittävästi aineiston sanallista analyysiä ja lähteiden käyttöä hyvän tieteellisen tavan mukaisesti. 

Asiallista yhteyttä arvioidaan tapauskohtaisesti, mutta pelkistä sitaateista koostuvaa teosta ei ole sallittua tehdä, vaikka se olisikin pedagogisesti hyödyllinen ja perusteltu. Tekijänoikeuslain 25 § edellyttää myös siteeraukselta ei-kaupallista tarkoitusta. Ei-kaupallinen tarkoitus on puolestaan esimerkiksi korkeakoulun luennoilla, avoimen korkeakoulun luennoilla sekä esimerkiksi korkeakoululla kustantajana. Sen sijaan koulutusviennillä on yleensä kaupallinen tarkoitus.

Sitaatti, tekijänoikeuslain 22 §

Tekijänoikeuslain 22 §:n mukaisesti julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Mikäli tekijänoikeuslain 25 §:n edellytykset kuvan siteeraamiselle eivät täyty, voi kuvan siteeraaminen 22 §:n nojalla silti olla mahdollista.

Siteerausoikeuden käyttäminen edellyttää edellä mainittujen yleisedellytyksien lisäksi (sopimus ei kiellä siteeraamista, lainattavan teoksen tulee olla julkistettu, nimi ja lähde on mainittava sekä lähteen on oltava laillinen) 22 §:n edellytysten täyttymistä. Tällöin lainaajan ei tarvitse kysyä oikeudenhaltijalta lupaa hänen teoksensa käyttämiseen osana lainaajan omaa teosta eikä maksaa oikeudenhaltijalle korvausta tämän teoksen tai sen osan käyttämisestä. Säännös antaa oikeuden käyttää tekijänoikeudellisesti suojattua aineistoa toisessa yhteydessä, osana uutta teosta. Siteerausoikeus koskee kaikkia teoslajeja eli 22 §:n nojalla voi siteerata myös kuvia.

Yleisten edellytysten lisäksi siteerauksen tulee täyttää vaatimukset käytön hyvän tavan mukaisuudesta ja siteerauksen tarkoituksen edellyttämästä laajuudesta. Hyvän tavan mukaisuutta koskevan vaatimuksen tärkein merkitys on, että se edellyttää lainattavalta ja lainatulta teokselta asiallista yhteyttä. Asiallisen yhteyden vaatimus koskee lainatun ja lainaavan teoksen suhdetta eli sitä, mitä tarkoitusta varten lainaus on sallittu. Esimerkiksi kuvan lainaamista sosiaalisen median julkiseen tilapäivityksen koristeeksi ei voitaisi pitää hyvän tavan mukaisena. Sen sijaan opinnäytteissä, joissa on siteerattu toisen valokuvaa opinnäytteen tekstin havainnollistamiseksi ja jotka jaetaan korkeakoulun avoimella oppimisalustalla, siteeraaminen voi olla hyvän tavan mukaista.  Asiallisen yhteyden kannalta olennaista siis on, että siteerattava teos havainnollistaa, selkeyttää tai taustoittaa lainaajan omaa esitystä. Vetoamisfunktion puuttumisen vuoksi pelkistä sitaateista koottua teosta ei ole sallittua tehdä ilman oikeudenhaltijan lupaa. (Harenko, Kristiina – Niiranen, Valtteri – Tarkela, Pekka: Tekijänoikeus. Talentum Pro. Helsinki 2016. s. 203-205.)

Säännöksen ilmaisua “tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa” arvioidaan tapauskohtaisesti ja sillä on tarkoitettu esimerkiksi lainauksen pituutta tai käyttötarkoitusta. Sitaatin sallittavuutta on arvioitu Tekijänoikeusneuvoston lausuntokäytännössä. Tekijänoikeusneuvoston lausunnossa 2016:16 valokuvanäyttelystä ja valokuvakirjasta kertovassa artikkelissa oli käytetty kuutta valokuvaa ja niihin liittyviä kuvatekstejä. Tapauksessa kuvia ja kuvatekstiä sai siteerata tekijänoikeuslain 25 ja 22 §:n perusteella, koska kuvilla ja teksteillä oli riittävä asiayhteys artikkelin tekstiin. Siteerauksen sallittavuutta on arvioitu myös korkeimman oikeuden Lapualaisoopperaa koskevassa ratkaisussa. Ratkaisua on punnittu muun muassa Turre Legalin Parodia -sivustolla. 

Muu lupa oikeudenhaltijalta 

Mikäli haluat hyödyntää kolmansien aineistoa sitaattisäännöksiä laajemmin tai jos aineiston lisenssiehdoissa kielletään esimerkiksi kuvien käyttö, voit myös kysyä lupaa oikeudenhaltijalta erikseen esimerkiksi sähköpostitse tai sitten hän voi antaa luvan aineistonsa käyttöön sopimuksella. Myös Kopioston luvan avulla voi hyödyntää rajoitetusti materiaalia kurssin osallistujien kesken esimerkiksi suljetussa Moodle -työtilassa.

Suositeltavaa on pyrkiä hyödyntämään Creative Commons -lisensioitua materiaalia mahdollisimman paljon omassa materiaalissa, koska CC BY -lisensioitua materiaalia voi jakaa laajasti esimerkiksi verkon avoimilla alustoilla.

​​Opinnäytteen julkistaminen ja julkaisu

Tekijänoikeuslain mukaisesti teos katsotaan julkistetuksi, kun se on luvallisesti saatettu yleisön saataviin. Sitaattisäännösten (22 ja 25 §) soveltaminen edellyttää julkistamista. Julkistamisella teos saatetaan yleisön saataville, mutta se ei välttämättä edellytä, että teos samalla myös julkaistaan. Kirjailija voi lukea kirjoittamansa novellin ääneen puistossa tai kirjaillassa, taidemaalari voi näyttää maalaamansa taulun taidenäyttelyssä, tietokoneohjelman tekijä voi esitellä tietokoneeltaan kirjoittamansa koodin nettikahvilassa tai laulaja voi esittää sävelteoksen konsertissa. Tällöin teos katsotaan julkistetuksi. Jos teosta ei koskaan saateta myyntiin tai muuten levitetä esimerkiksi painetun kirjan muodossa tai taidegrafiikan vedoksina, ei teosta sen sijaan ole julkaistu lain tarkoittamin tavoin. (Harenko, Kristiina – Niiranen, Valtteri – Tarkela, Pekka: Tekijänoikeus. Talentum Pro. Helsinki 2016. s. 203-205.)

Opinnäytteen julkisuus

Korkeakoulujen toiminnan julkisuuteen sovelletaan lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999). Hyväksytyt  opinnäytteet ovat viranomaisen julkisia asiakirjoja (OPM 3/500/2004). Useimmat korkeakoulut edellyttävätkin, että hyväksyttäväksi jätettävässä opinnäytteessä ei saa olla mitään salassapidettävää tietoa. Hyväksyttävän opinnäytteen taustalle jäävä tutkimuksen perusaineisto puolestaan on lähtökohtaisesti salassapidettävä. 

Asiakirjan julkisuus tarkoittaa sitä, että jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen. Viranomaisen on edistettävä toimintansa avoimuutta ja tiedotettava toiminnastaan. Viranomaisen on huolehdittava siitä, että yleisön tiedonsaannin kannalta keskeiset asiakirjat tai niitä koskevat luettelot ovat tarpeen mukaan saatavissa kirjastoissa tai yleisissä tietoverkoissa taikka muilla yleisön helposti käytettävissä olevilla keinoilla.

Opinnäytteillä on merkittävä asema korkeakoulujen toiminnassa. Korkeakoulut tiedottavat eri tavoin opinnäytteistä huomioiden tekijöiden tietosuojan ja tekijänoikeudet. Tiedonsaanti voidaan järjestää eri tavoin, esimerkiksi opinnäyte (tarkista, että käsite aina sama) voi olla saatavilla avoimesti verkossa opiskelijan suostumuksella tai kirjaston kirjahyllyssä. Sellaisen opinnäytteen sisällöstä, joka ei ole suoraan yleisön saatavilla, annetaan pyynnöstä tieto.  

Korkeakoulu voi pitää hyväksytyn opinnäyteen perustiedot avoimesti verkossa saatavilla asianmukaisessa yhteydessä esimerkiksi kirjaston tietokannassa. Tälläisiä perustietoja ovat esimerkiksi tekijä, työn nimi, koulutusohjelma, työn ohjaaja sekä hyväksymispäivämäärä. Joissain korkeakouluissa näihin perustietoihin katsotaan kuuluvaksi myös opinnäytteen tiivistelmä. 

Jos opiskelija haluaa varmistaa työnsä optimaalisen jatkokäytön, hän voi halutessaan lisensioida työn Creative Commons -lisenssillä.

Opinnäytteen julkisuus -osion lähteenä Anna Johanssonin (Aalto-yliopisto) ja Laura Karppisen (Helsingin yliopisto) Korkeakoulujen opintotietojen tietosuojan kaytannesäännot