TKI-hankkeissa kerätyn aineiston säilyttämiseen tulee kiinnittää huomiota, jotta kerättyä aineistoa voidaan tarvittaessa jatkokäyttää. Säilyttämisellä varmistetaan, että aineistot ovat löydettävissä, ymmärrettävissä ja käytettävissä.
Tutkimusaineistojen säilytyttämistä ohjataan datapolitiikalla. Säilytystarpeeseen ja -tapaan vaikuttavat myös rahoittajien vaatimukset, yhteistyökumppaneiden kanssa tehdyt sopimukset sekä eettiset ja lainsäädännölliset tekijät. Lisäksi tutkimusjulkaisun kustantaja (esim. Nature, PLoS) voi vaatia, että tutkimuksen pohjana oleva aineisto on avoimesti saatavissa.
Säilytystarvetta ja –tapaa voi arvioida myös seuraavilla kriteereillä:
Säilystarpeen arviointi liittyy kiinteästi tutkimusaineiston säilytyspaikan valintaan ja aineiston mahdolliseen avaamiseen. Em. mainitut kriteerit auttavat hahmottamaan, minkä tasoinen tallennus on tarpeen. Riittääkö, että data on tutkijalla itsellään, säilytetäänkö se organisaation data-arkistossa vai onko se tarpeen tallentaa joko kansalliseen tai kansainväliseen data-arkistoon.
Data-arkiston voi olla yleinen tai tieteenalakohtainen. Sen valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota mm. arkiston ylläpitäjän maineeseen ja luotettavuuteen, turvallisuuteen, säilytysaikaan ja muihin säilytysehtoihin sekä käytön tilastointiin.
Tieto on tunnisteellista, jos sen perusteella voidaan suoraan tai tietoja yhdistelemällä tunnistaa yksittäinen henkilö. Tutkimusaineiston tunnisteet jaetaan yksilöiviin ja epäsuoriin tunnistetietoihin.
Anonymisointi tarkoittaa tunnisteiden poistamista aineistosta. Aineisto voidaan anonymisoida, jos tutkimusaineisto on jatkokäytössä järkevästi analysoitavissa ilman tunnisteita eikä muitakaan tutkimuksellisia perusteita tunnisteiden säilyttämiseen ole. Tutkittavan suostumuksella aineisto voidaan säilyttää jatkotutkimuksiin myös tunnisteellisena.
Anonymisointi on suunniteltava huolellisesti ja tapauskohtaisesti. Hyvä ohjeistus anonymisoinnista löytyy Tietoarkiston aineistonhallinnan käsikirjasta.
Vain anonymisoitua tietoa voidaan luovuttaa avoimeen käyttöön.
Metatieto (metadata) on tietoa tiedosta. Sillä kuvataan tutkimusaineiston tarkoitus, synty, sijainti, tekijät ja käyttöehdot. Metadataan voi sisältyä myös koodien selityksiä, tietoa käytetyistä ohjelmista ja datan analyysista. Metadataa on käytännössä kaikki se tieto, mikä on tarpeellista tutkimusaineiston sisällön ymmärtämiseksi, verifioimiseksi ja mahdollisen uudelleenkäytön arvioimiseksi.
Ilman metatietoja aineistot eivät ole haettavissa eivätkä löydettävissä. Metatiedon merkitystä voi verrata esim. tutkimuksen tiivistelmään, jota ilman käyttäjän on vaikea saada kokonaiskuvaa tutkimuksen sisällöstä ja arvioida tiedon merkitystä.
Metatieto auttaa myös aineistoon viittaamisessa.
Pysyväistunnisteet (esim. URN, DOI, ORCID) ovat tärkeää metatietoa. Ne ovat uniikkeja tunnuksia, joilla yksilöidään esim. julkaisuja, henkilöitä ja tutkimusaineistoja. Niillä varmistetaan myös verkkolinkkien toimivuus. Jotkut palvelut, kuten Etsin ja IDA, generoivat tunnisteen automaattisesti.
"Laadukas metatieto on tutkimusaineiston käyntikortti, jonka tutkija voi antaa tutkimusaineistostaan siitä kiinnostuneille"
Lähde: Avoin tiede ja tutkimus: käsikirja
IDA on avoimen tieteen kansallinen palvelu. Pääsy aineistoon voidaan myöntää projektiryhmän sisällä tai laajemmin.
Palvelu on tarkoitettu niin valmiille tutkimusaineistoille, raakadatalle kuin aineistokokonaisuuksille. Aineistojen omistajat päättävät itse aineistojensa avoimuudesta ja käyttöpolitiikasta.
Palvelu ei ole tarkoitettu arkaluontoisia henkilötietoja sisältäville aineistoille.
Palvelun käyttöoikeutta haetaan erillisellä hakemuksella projektin vastuuhenkilön toimesta. Kullekin ammattikorkeakouluille on varattu kiintiö IDA-tallennuksia varten.
IDAn etuja:
Lisätietoja IDAsta.
Etsin on kansallinen avoimen tieteen ja tutkimuksen palvelu, jolla voi sekä kuvailla tutkimusaineistoja että etsiä niitä. Palveluun kirjaudutaan Haka-tunnuksella.
Etsimessä on valmiina metatietojen tallennusformaatti ja se generoi automaattisesti aineistoille pysyvän tunnisteen. Tunnisteen avulla voi linkittää aineiston esimerkiksi julkaisuun tai ansioluetteloon.
|
![]() |