Siirry pääsisältöön

Sosiaaliala: Lähdeaineiston arviointi

Tässä tiedonhaun oppaassa esitellään sosiaalialan opinnoissa hyödyllisiä verkkoaineistoja ja hakupalveluita. Painotus on KAMKin kirjastolle ostetuissa lisensoiduissa aineistoissa. Lisäksi mukaan on otettu joitakin keskeisiä verkosta vapaasti löytyviä aine

Lähdeaineiston arviointi

Lähdeaineiston arvioinnissa pohdi ainakin seuraavia asioita:

  • mikä on julkaisukanava (esim. tieteellinen lehti, nettisivu, blogi), kuka on jukaisun rahoittaja
  • onko tekijä(t) mainittu, onko tekijä asiantuntija julkaisun aiheeseen liittyen, mikä on tekijän tausta
  • onko tieto tutkittua ja objektiivista, onko käytetty asianmukaisia lähteitä
  • onko julkaisu vertaisarvioitu
  • onko tieto sisällöllisesti sopivaa ja ajankohtaista?

Lähdekritiikki

Primaari- ja sekundaarilahteet

Primaarilähteessä eli alkuperäisessä tiedonlähteessä jaetaan uutta tietoa. Niistä löytyy ensikäden selostus tutkimuksista. Primaarilähteitä ovat esimerkiksi tutkimusartikkelit ja väitöskirjat.

Sekundaalilähde eli toisen käden lähde kertoo primaarilähteestä. Se esimerkiksi referoi, kommentoi tai arvioi toisten tutkimuksia. Sekundaarilähteitä ovat mm. oppikirjat ja kirjallisuuskatsaukset.

Pyri aina käyttämään primaarilähteitä, koska sekundaarilähteet sisältävät aina tulkintaa ja alkuperäisen lähteen sisältö saattaa muuttua. 

Mistä tunnistat tieteellisen artikkelin?

Tieteellisen artikkelin tunnusmerkkejä:

  • artikkelin kirjoittaja on alan asiantuntija esim. tutkija ja tekijän taustaorganisaatio on ilmoitettu artikkelissa
  • tieteellinen artikkeli on yleensä vertaisarvioitu (peer reviewed)
  • artikkeli koostuu seuraavista osioista: johdanto, menetelmät eli ongelman käsittely, tulokset ja pohdinta eli tulosten tarkastelu (englanninksi IMRD-rakenne: Introduction, Methdods, Results, Discussion)
  • artikkelissa on käytetty lähteitä, jotka on merkitty tekstiviitteisiin ja lähdeluetteloon.

Tieteellisten lehtien arviointivälineitä

Julkaisufoorumi (JUFO) on kaikki tieteenalat kattava tasoluokitus erityyppisille julkaisukanaville: tieteellisille lehdille, konferensseille ja kirjakustantajille.  Luokituksessa on kolme tasoa: 1 = perustaso, 2 = johtava taso, 3 = korkein taso

Impact Factor (IF) eli lehden vaikuttavuuskerroin kertoo, kuinka monta kertaa tietyn lehden artikkeleihin keskimäärin viitataan tietyn ajanjakson aikana.

Google Metrics. Google Scholarin viittaustietojen perusteella kerättyjä lehtien ranking-listoja kielittäin ja aloittain. Indikaattorit: H-indeksi. Huom: lehtilistat koostetaan koneellisesti, joten mm. väärin yhdistyneistä viittausmääristä löytyy virheitä.

  • Kajaanin ammattikorkeakoulu
  • PL 52, Ketunpolku 1
  • 87101 KAJAANI
  • kajaanin.amk@kamk.fi
  • Saavutettavuusseloste
-->