|
 -->
|
Tulosten tai aineistojen (tässä myöhemmin tutkimusdata) avoimuudella tai vaatimuksella siitä ei ole suoraa vaikutusta tutkimusdatan omistusoikeuteen. Lähtökohtaisesti omistaja päättää siitä, saatetaanko tutkimusdata avoimesti saataville, jollei muuta johdu esim. rahoittajan vaatimuksista.
Avoimuus liittyy tutkimusdatan käyttöoikeuksiin, joista sovittaessa esim. hankekumppaneiden kanssa, avoimuus on huomioitava. Lisäksi saatettaessa tutkimusdataa avoimeksi on huomioitava niihin mahdollisesti sisältyvät liikesalaisuudet, henkilötiedot ja muut erityisesti suojattavat ja avoimuuden ulkopuolelle jätettävät kokonaisuudet.
TKI-hankkeen tutkimusdatan avoimuutta arvioitaessa määräävänä tekijänä ovat hankkeen rahoittajan vaatimukset. Yritysrahoitteisen hankkeen ehdot tutkimusdatan avoimuudesta ovat usein hyvin erilaiset kuin julkisrahoitteissa tutkimuksessa.
Tutkimustulosten avoimuudesta puhuttaessa usein ensimmäisenä tulee mieleen kysymys julkisuudesta; onko kaikki avoin tutkimusdata julkista. Näin ei välttämättä ole. TKI-hankkeen osalta avoimuuden (ja myös julkisuuden) aste määrittyy sen mukaan, mitä hankkeessa on sovittu tutkimusdatan omistajuudesta ja avoimuudesta tai julkisuudesta, jos mitään.
Rahoittaja voi rahoitusehdoissaan edellyttää hankkeen tulosten ja mahdollisesti muunkin tutkimusdatan (esim. tutkimusmenetelmien) avaamista tai saattamista yleisesti hyödynnettäviksi. Tällöin on ensinnäkin huomioitava koskeeko velvoite kaikkea tutkimusdataa vaiko vain lopullisia tuloksia. Seuraavaksi tarkastellaan, mitä tarkkaanottaen vaaditaan: velvoitetaanko avaamaan, saattamaan yleisesti hyödynnettäväksi vai todetaanko tulosten olevan julkisia.
Tutkimusdatan avaamisessa tulee muistaa, että toimijoita rajoittavat myös lainsäädäntö esim. julkisuuslaki, henkilötietolaki sekä TKI-hankkeeseen mahdollisesti liittyvät salassapitosopimukset.
Aina tutkimusdataa avattaessa on myös huomioitava, että ei avata ammattikorkeakoululle kriittistä tai arvokasta materiaalia, ei ainakaan arvioimatta mahdollisen avoimuuden tuottamaa lisäarvoa. Tutkimusdatan avaamisen suhteen on hyvä pitää ohjenuorana Horizon 2020:n Open Research Data -pilotin periaate ”As open as possible, as closed as necessary".
TKI-hankkeen yhteistyökumppaneiden kanssa solmittavassa aie- ja esisopimuksessa voidaan sopia kohdassa ”Muut ehdot” tai ”Julkaiseminen” siitä, että ”…Sopijapuolet pyrkivät julkaisemaan hankkeessa aikaansaatavan tutkimusdatan avoimen julkaisemisen periaatteiden mukaisesti sekä avaamaan hankkeessa aikaansaadun tutkimusdatan kaikkien saataville. Avoimuus ei koske sopijapuolten luottamuksellisia tietoja eikä tausta-aineistoa”.
Rahoittajan vaatiessa aineistonhallintasuunnitelmaa tulee tämä huomioida aie- tai esisopimuksessa, jossa osapuolet velvoitetaan laatimaan aineistonhallintasuunnitelmat osaltaan.
Yhteistyösopimuksessa sovitaan hankkeen toteuttamisesta yhdessä siten, että kullakin osapuolella on osuus hankkeesta. Julkisrahoitteisen yhteistyöhankkeen tulokset ovat pääsääntöisesti julkisia, ja siten niitä on mahdollista julkaista myös avoimen julkaisemisen periaatteiden mukaisesti.
Yhteistyösopimuksen osapuolet omistavat yleensä itse sen osuuden tuloksista, jonka ovat hankkeessa saaneet aikaan. Tämän tuloksen osapuoli voi avata kaikkien käyttöön ”… Sopijapuolet pyrkivät julkaisemaan hankkeessa aikaansaatavan tutkimusdatan avoimen julkaisemisen periaatteiden mukaisesti sekä avaamaan hankkeessa aikaansaadun tutkimusdatan kaikkien saataville. Avoimuus ei koske sopijapuolten luottamuksellisia tai muutoin salassapidettäviä tietoja eikä tausta-aineistoa.”
Julkaisemisen osalta on aiheellista sopia myös siitä, millä taholla on ensisijainen julkaisuoikeus tai miten julkaisuoikeudet jakautuvat osapuolten kesken esim. tutkimusdatan eri osien osalta tai ajallisesti.
Projektin muun tutkimusdatan kuin tulosten (esim. ns. raakadata, tutkimusmenetelmät) avaamisen osalta yhteistyösopimuksessa tulee kirjata mahdolliset rahoittajan vaatimusten mukaiset tai yhdessä aiemmin sovitut velvoitteet koskemaan kaikkia osapuolia.
Samoin osapuolet sopivat hankkeen aikaisesta ja hankkeen jälkeisestä luottamuksellisuudesta ja salassapidosta.
Rakennerahastohankkeet ja Maaseuturahaston hankkeet ovat yleensä jo rahoittajan ehtojen nojalla julkisia ja niiden tulosten tulee olla julkisia ja yleisesti hyödynnettävissä. Hankkeen osapuolet voivat sopia keskenään, että pyrkivät toteuttamaan tulosten julkaisemisen suhteen avoimen julkaisemisen periaatteita. Rahoittajan vaatima tulosten yleinen hyödynnettävyys voidaan toteuttaa avaamalla tulokset kaikkien käyttöön.
Tekes-hankkeissa aikaansaatavat tulokset voidaan julkaista hankkeen päätyttyä. Tuloksiin liittyviä luottamuksellisia tietoja tai liikesalaisuuksia ei saa julkaista, kuten ei myöskään tietoa, joka saattaa estää tulosten immateriaalioikeudellisen suojaamisen. Hankkeen osapuolet voivat sopia julkaisujen osalta avoimen julkaisemisen periaatteista ”… Sopijapuolet pyrkivät julkaisemaan hankkeessa aikaansaatavat tulokset avoimen julkaisemisen periaatteiden mukaisesti sekä avaamaan hankkeessa aikaansaadut tutkimustulokset kaikkien saataville. Avoimuus ei koske sopijapuolten luottamuksellisia tai muutoin salassapidettäviä tietoja eikä tausta-aineistoa.”
Tekes-hankkeen tuloksia voidaan hankkeen päätyttyä haluttaessa avata avoimesti kaikkien käytettäväksi. Tulosten avaamisessa on huomioitava niiden avaaminen siten, että niitä ei voida hyödyntää kaupallisesti. Tällöin on kuitenkin huomioitava se, että hankkeen yritysosapuolilla on tietyn aikaa hankkeen päätyttyä tuloksiin etuneuvotteluoikeus ennen muita.
Hankintasopimuksessa sovitaan yleensä tulosten ja niihin liittyvien oikeuksien ostamisesta tuottajalta tilaajalle. Riippuen hankinnan luonteesta tulosten oikeuksia siirtyy tilaajalle hyvin vaihtelevasti, esim. palveluhankinnassa JYSE yleisehtojen mukaan immateriaalioikeudet palvelun lopputuloksiin ja dokumentaatioon eivät siirry tilaajalle. Eritoten mikäli hankinta toteutetaan sellaisessa TKI-hankkeessa, jossa rahoittaja esittää vaatimuksia kaiken tutkimusdatan avaamisesta, on syytä kiinnittää erityistä huomiota hankintasopimuksen (ja jo tarjouspyynnön) asianomaiseen kohtaan ja varmistaa, että tilaaja saa riittävät oikeudet hankinnan kohteeseen.
Oikeuksiensiirtosopimuksella TKI-hankkeeseen osallistunut henkilö siirtää tutkimusdataan liittyviä immateriaalioikeuksiaan joko työnantajaorganisaatiolleen tai muulle hankkeeseen osallistuvalle organisaatiolle, jotta tämä puolestaan pystyisi täyttämään omat sopimusvelvoitteensa muita yhteistyö- tai rahoittajatahoja kohtaan. Se, missä määrin oikeuksia siirretään, riippuu mm. työnantajaorganisaation käytänteistä. Oikeuksiensiirtosopimuksessa tulee todeta, kumpi taho vastaa tutkimusdatan avaamisesta ja varmistuttava siitä, että kyseisellä taholla on oikeuksia avaamisen vaatimassa laajuudessa, ml. edelleenluovutus- ja muunteluoikeudet tekijänoikeuksien osalta.
Mikäli TKI-hankkeeseen osallistuu opiskelijoita muutoin kuin työsuhteisina, on muistettava sopia oikeuksiensiirrosta myös heidän kanssaan.
Opiskelijaprojekteista sovitaan yleensä kolmikantasopimuksella, jonka osapuolina ovat ammattikorkeakoulu, opiskelija ja yritys, jossa opiskelijaprojekti tehdään. Opinnäytetyöt ovat aina julkisia, eikä niiden avoimesta julkaisemisesta ole tarpeen erikseen sopia. Projektityö tai muu yritykselle tehtävä työ saattaa sisältää myös yrityksen luottamuksellista tietoa tai liikesalaisuuksia. Näitä ei saa koskaan julkaista. Muilta osin voidaan sopia tarvittaessa avoimesta julkaisemisesta ”…Opiskelijalla on oikeus julkaista opiskelijaprojektin tuloksia avoimen julkaisemisen periaatteiden mukaisesti” ja/tai ”…Opiskelijalla on oikeus avata projektissa aikaansaamansa tulokset kaikkien saataville. Avoimuus ei koske sopijapuolten luottamuksellisia tietoja eikä tausta-aineistoa.”
Jos opiskelijatyön oikeudet siirretään yritykselle, yrityksen kanssa on tarvittaessa sovittava tulosten avaamisesta kaikkien käyttöön edellä kuvatulla tavalla.
Julkaisuoikeuksista sovittaessa tulee muistaa mahdollisuus rinnakkaistallentamiseen.
Julkaisemisen osalta on aiheellista sopia myös siitä, millä taholla on ensisijainen julkaisuoikeus tai miten julkaisuoikeudet jakautuvat osapuolten kesken esim. tutkimusdatan eri osien osalta tai ajallisesti.
Käyttöoikeuden luovutuksen yhteydessä voidaan sopia sekä oikeuden tutkimusdatan avaamiseen luovuttamisesta käyttöoikeuden saajalle että ko. oikeuden pidättämisestä käyttöoikeuden luovuttajalla, luovutuksen saajan oikeuksien estämättä.
Luovutuksen saajan osalta aineistojen avaamisesta kaikkien käytettäväksi voidaan sopia sisällyttämällä myönnettävään käyttöoikeuteen myös avoin julkaiseminen ja aineistojen avaaminen. Yleensä käyttöoikeuden laajuudesta sovitaan sopimuksen kohdassa ”Käyttöoikeuden luovutus”, jonne voidaan tarvittaessa lisätä esim. ”...Käyttöoikeus sisältää oikeuden avoimeen julkaisemiseen” ja/tai ”Käyttöoikeus sisältää oikeuden aineiston avaamiseen kaikkien saataville”.
Käyttöoikeuden luovuttajan osalta voidaan avoimesta julkaisemisesta ja aineistojen avaamisesta kaikkien käyttöön sopia seuraavasti: ”…Selvyyden vuoksi mainitaan, että tekijälle jää oikeus aineiston avoimeen julkaisemiseen” ja/tai ”…Tekijälle jää oikeus aineiston avaamiseen kaikkien saataville”.
Liiketoiminnassa tilaaja ostaa tai tilaa jonkin työn toimittajalta. Tilaaja saa yleensä ostamansa työn tuloksen itselleen. Tutkimusdatan osalta voidaan pyrkiä sopimaan tilaajan kanssa sen avoimesta julkaisemisesta ”…Toimittajalla on oikeus julkaista tutkimusdataa avoimen julkaisemisen periaatteiden mukaisesti” ja/tai ”…Toimittajalla on oikeus avata hankkeen tutkimusdata kaikkien saataville. Avoimuus ei koske sopijapuolten luottamuksellisia tai muutoin salassapidettäviä tietoja eikä tausta-aineistoa”.
Erityisesti liiketoiminnan sopimuksissa on tärkeää tarkoin määritellä, mitä tutkimusdatalla kulloinkin tarkoitetaan (tutkimusmenetelmät, raakadata ja/tai tutkimustulokset, muuta?)
Muista myös sopia tutkimusdatan arkistoinnista (ml. säilytys ja käyttöoikeuksien myöntäminen) niiden tahojen kanssa, joilla on oikeudet myöntää kyseisiä oikeuksia. Sopimukset tulee tehdä aina kirjallisesti.
Tarkemmin avoimen tieteen ja tutkimuksen sopimusjuridiikkaan voi tutustua Tietoarkiston aineistonhallinnan käsikirjassa
Mikäli avattava tutkimusdata sisältää tunnisteellisia henkilötietoja, tulisi materiaali ensisijaisesti anonymisoida ennen sen avaamista. Lähemmin anonymisoinnista Tietoarkiston aineistonhallinnan käsikirjassa. Muista ehdottomasti myös informoida tutkittavia sekä laatia rekisteriseloste.
Tietosuojavaltuutetun toimisto on julkaissut oppaan Tietosuoja ja tieteellinen tutkimus henkilötietolain kannalta.
|
-->
|